sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Talvi vähitellen päättymässä


Valon voimistuessa aamusta tikkojen ja palokärkien rummustusta kuulee monilta paikoilta. Tikkoja kannattaakin mennä katsomaan auringon noustessa, jolloin niitä kuulee ja näkee varmimmin.  Viikonlopulla tuli retkillä vastaan parikin rummuttelevaa valkoselkäkoirasta.



Aamulla kuulee varmimmin myös voimistuvaa lintujen laulelua, ainakin tiaisten lisäksi viherpeipot ääntelivät varsin voimakkaasti.

Tänään mitattiin Kymenlaaksossa Anjalan sääasemalla kaikkien aikojen helmikuun Suomen sade-ennätys, joten pellot ovat nyt aivan lumen peitossa ja hyyppiä ja kiuruja saa vielä odotella.

Viikolla sulaneet merenlahdet olivat pakkasöiden jälkeen ohuessa jääriitteessä.  Muutama laulujoutsen ja kyhmyjoutsen oli tullut muutolta sulille.

Myös talven yli sinnitellyt yksittäinen räkättirastas näkyi linturetkellä.


Vanha piekananaaras oli Pyhtään Länsikylän pellolla paikallisena. Läpi talven Kymenlaaksossa viihtyneet piekanat ovat hyvin harvinaisia. Paikalla näkyi kaksi isolepinkäistä. Sankasta lumipeitteestä huolimatta toinen onnistui saamaan myyrän, jonka se heti kuljetti piekanalta piiloon metsän kätköön.


2 kommenttia:

  1. Upea lintu on piekanakin. Niitä tuntuu että harvemmin näkee, äänen kyllä kuulee monesti sitten kesälläkin tai syksyllä.

    VastaaPoista
  2. Lintujen vähyys kyllä ihmetyttää! Täällä ovat monet virtapaikat avoimina, olen odotellut joutsenia.
    Kaunis kuva tikasta!

    VastaaPoista