sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Kevät muuttui kesäksi

Viileät kevätsäät muuttuivat juuri sopivasti kesäisen lämpimäksi varhaisille pesijöille. Valkoselkätikan vakiintuneiden vanhojen pariskuntien poikaset ovat jo poistuneet pesistään emojensa perään. Kuvassa on hieman myöhemmin pesintänsä aloittanut 2kv naaras. 


Myös pähkinänakkeli on varhainen pesijä, pesinnät alkoivat jo kuukautta talitiaista aikaisemmin. 


Luonnonpesät ovat usein vanhoissa käpytikkojen pesissä ja pesäaukon muuraus 
on kolon sisällä.  Pöntöistä laji suosii talitiaisten pönttöjä, joissa suuaukko on 
selvästi kottaraisten pönttöjä pienempi.  Suuriaukkoisissa pöntöissä suuaukon muuraus ei onnistu pähkinänakkeliltakaan, koska laji tekee suuaukon muurauksen ylhäältä sisäpuolelta. 


Viileästä keväästä huolimatta sirittäjiä on kuulunut lehdoissa ja viime vuosina alkaneet hyvät sirittäjävuodet tuntuvat jatkuvan. Virolahden Kolsinpohjan pitkospuiden luona lauleli kolme sirittäjää, joista yksi pari oli jo ehtinyt muodostua. 


sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Hanhiretkellä

Tuulen kääntymisestä huolimatta Anserhanhia on edelleen runsaasti lepäilemässä Kymenlaakson pelloilla. Kuvassa Iitin Sääksjärven 700:n yksilön ryhmää odottelemassa ilmojen lämpenemistä tänään Leirinpellolla.




Kuvassa tänään aamupäivällä Iitin Lyöttilässä kuvattu punakaulahanhiperhe. Tero Airio ja Olli Kivinen löysivät hanhet eilen yöpymästä Iitin Mukulanlahdella.


Teutjärvelle on pysähtynyt muutaman viime päivän aikana ennätysmäärä valkoposkihanhia, 
yli 20 000.  

Valkoposkihanhien lepäilijämäärät ovat Kymenlaaksossa runsastuneet kevätkaudella vasta viimeisen neljän vuoden aikana. Tundra- ja tundrametsähanhien runsastuminen keväisin alkoi runsastua jo kymmenen vuotta sitten jatkuen edelleen. Hanhet lähtevät tästä jatkamaan välittömästi sopivan seuraavan lämpimän ilmavirtauksen matkassa.


Alakuvassa viikko sitten Kotkan Tiutisessa bongattu mustapäätaskunaaras. 


maanantai 1. toukokuuta 2017

Vapun seudun retkeilyä

Vapunseudun kylmä säärintama pysähdytti muuton. Havainnotkin olivat monasti jo aikaisemmin havaittuja lintuja. Tänä keväänä uiveloita on näkynyt runsaasti. Teutjärvellä näkyi vielä 29.4. kiinteä 42:n yksilön parvi, josta osa näkyy kuvassa. 


Kävimme kiertelemässä rantoja, yritimme kuulostella olisiko pussitiaisia, eipä onnistunut. Joutsenet ottivat kuitenkin lähietäisyydellä yhteen reviirikiistassaan. 


Yksinäisiä kurkia, joiden puolisot jo hautovat, näkyi pelloilla ruokailemassa. Myös pareittain lintuja oli vielä näkyvissä.


Vappupäivänä sää lämpeni ja kävimme staijaamassa. Näkyi kuusi hiirihaukkaa, 2 sinisuohaukkaa ja ensimmäiset haarapääskyt ja yksi räystäspääsky. 

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Pääsiäispyhien lintuja

Kylmä ilmavirtaus pysäytti pääsiäisajan lintumuuton.  Etenkin punakylkirastaita näkyi lehdoissa runsaasti ja kuvan sepelrastaan kävimme bongaamassa Elimäen kirkonkylässä.


Haminan Tervasaaressa näkyi vielä kaksi naaraspulmusta hietikolla.


Virolahden Lintulahden lintutornin viereisellä jäisellä luhdalla juoksenteli luhtakana ja lisäksi kaksi muuta yksilöä huuhteli lähistöllä.


Kylmä ilmavirtaus pysäytti myös muuttohaukkoja muutolta. Kuvan lintu näkyi Muhniemen Kylänaholla.

Hanhia on näkynyt perinteisillä paikoillaan edellisvuosia vähemmän. Taivaalle kaartelemaan ilmestynyt merikotka säikäytti Anserparven lentoon ennen kuin ehdimme lukea yhdellä rossicuksella olevan haalistuneen keltaisen kaularenkaan.


sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Töyhtökiuru Utissa

Tänään Juhani Tasihin löysi Kymenlaakson kolmannen töyhtökiurun Kouvolan Utin ABC:n pihasta. 

Aiemmin lintu on havaittu 25.7. - 3.10.1981 Kotkassa ja 16.6.1994 Pyhtäällä.


Kävin bongaamassa linnun, joka viihtyi tiiviisti parkkipaikan reunan nurmella ja hietikolla pelottomana.



Alla olevassa kuvassa näkyy töyhtökiurun ruosteenväriset kainalohöyhenet.


Ja tässä alimmassa kuvassa näkyy hieman linnun ruosteenväristä pyrstösulan reunaa. Ääni oli linnun lennähtäessä heleä ja muistutti hieman kangaskiurua.






lauantai 1. huhtikuuta 2017

Hanhiristeymä?

Viikko sitten hanhia ja kurkia alkoi ilmaantuman Kymenlaakson pelloille runsaammin. Havaitsimme päiväretkellä jo reilusti toistatuhatta hanhea.


Junkkarin Korvenkylässä tundrahanhien ja tundrametsähanhien sekaparvessa oli mielenkiintoinen hanhi, jonka tulkitsimme tundrahanhen ja tundrametsähanhen risteymäksi. Linnun nokan tyvellä erottui hieman valkeaa ja pää oli suurikokoinen kuin rossicuksella, mutta vaaleampi.  Nokka oli laajalti punertava.


Tertiaalien reunukset olivat väritykseltään metsähanhen ja tundrahanhen puolivälistä. Vasemmanpuoleinen on metsähanhi ja kuvan alin ja kaksi oikeanpuolista ovat tundrahanhia.


Hanhen siiven peitinhöyhenet vaikuttivat myös tylppäkärkisiltä, joten kyseessä olisi vanha lintu, +2kv.  Vasemmanpuolinen lintu on pieninokkainen rossicusnaaras.



sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Kevättalviset linturetket jatkuvat


Kymenlaakson lintukevät ei viikon aikana edistynyt juuri lainkaan.  Retken havainnot olivat pääasiassa talven aikana löydettyjä lintuja.

Tammikuussa löytynyt hiiripöllö näkyi vielä eilen samalla pellolla myyräjahdissa.


Syksyllä löytynyt Korelan viitatiainenkin näkyi tänään vielä Kymijoen rantapusikossa.


Maaliskuulle on selvinnyt ainakin viisi paria pähkinänakkeleita (europaea) ja kourallinen parittomia lintuja.


Kuvassa naaras,


ja puoliso.


Kotkan Huumanpohjan laulujoutsenpari oli saapunut pesimäpaikalleen mukanaan viime vuoden ainoa poikanen. Pesimäpaikka oli vielä jäässä. Kaularengastettu pesi viime vuonna seitsemänvuotiaana vasta ensi kertaa ja  onnistui saamaan vain yhden poikasen. Loput munat tuhoutuivat viime vuonna veden noustessa pesään.