sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Haminanlahden rantametsien elämää

Aivan Haminan kaupungin kupeessa Tervasaaren rannalta on mahdollista nähdä helposti merikotkia iltaisin, lintujen tullessa ruokailemaan kalastajien linnuille jättämiä kaloja. Tänään paikalla näkyi kaksi vanhaa ja kaksi nuorempaa merikotkaa.


Haminanlahden rantalepikoissa on mahdollista törmätä myös ruokaileviin valkoselkätikkoihin.


Kun Haminan syväsatamaan rakennettiin uutta maantietä, liito-oravan papanat aiheuttivat luonnonsuojelullisia ongelmia. Poitsilaan rakennettiin kuitenkin uusi tie satamaan. Kaikesta huolimatta alueelta löytyy edelleen liito-oravia. Kuvassa kovassa pakkasessa näkynyt liito-orava menossa päivehtimään.



sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Vuodenvaihteen lintuja


Vuosi vaihtui Kymenlaaksossa leudossa ja miltei pilvisessä säässä, vain uutena vuotena aurinkoa näkyi pilvien lomasta. 

Kotkan Korkeakoskella Timo Kaartisen löytämät 3 tundrametsähanhea viihtyivät paikalla 27. - 31.12., mutta uuden vuoden ilotulitus oli ilmeisesti niille liikaa ja lintuja ei enää tänään löytynyt paikalta.


Haminan neljä turkinkyyhkyä näkyivät nyt tarkemman etsiskelyn avulla ja lintulajista sain tänäkin talvena talvipinnan.


Viitatiainen ei nyt uudenvuoden päivänä meille näyttäytynyt, vaikka olikin nähty tänään paikalla.  


Marjoja tilhien syötäväksi on siellä täällä.  Vuodenvaihteessa tilhiyksilö onnistui tulemaan kuvausetäisyydelle.


Koskikaroja yritimme etsiä Kymijoen koskilta viikonloppuna, mutta näimme niitä vain yhden. 

Haminan hiiripöllö ja piekana näkyivät nyt uudenvuoden päivänäkin paikoillaan.

Kuluvan talven uusia pinnoja kertyi vuodenvaihteessa kasaan neljä. Melko ahkerasta etsimisestä huolimatta esim. alueella piilottelevia muutamaa peukaloista en onnistunut näkemään.

Koska maa oli sulana, olisi aivan odottanut näkyvän enemmänkin lintuja. Tutut vanhat lajit olivat  kyllä jääneet paikoilleen, metsähanhia lukuunottamatta mitään uutta ei viikolla tapahtunut.

lauantai 24. joulukuuta 2016

Joulunalun lintuja


Vähälumisten talvien myötä piekanat ovat yleistyneet Kymenlaaksossa talvisin.  Kuvan nuori piekana on viihtynyt koko joulukuun Haminan Vilniemessä.


Piekana laskeutui samaan koivuun nuoren kanahaukan kanssa. Kanahaukka ehti näpäyttämään piekanaa selkäpuolelle, mutta väistyi kyllä itse paikalta.


Hyvät varpuspöllötalvet tuntuvat jatkuvasti lisääntyvän. Kuvan yksilö näkyi pari päivää sitten Virolahden hautausmaan lähellä.



Vilniemen hiiripöllö saalisteli piekanan lähettyvillä metsäaukiolla.


Joulun alusviikot ovat olleet hyvin pilvisiä, mutta myöhään iltapäivällä auringonlaskun aikaan on sää usein kirkastunut ja aurinko pilkahtanut hetkeksi. Kuvassa laskeva aurinko punertaa lapinharakan vaaleaa rintaa.





sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Ruokintoja täydentämässä


Kävimme viikonvaihteessa täydentämässä muutamaa ruokintapaikkaa. Pähkinänakkeleita näkyi vähemmän nyt kuin syksyllä, olisiko osa niistä jo poistunut autuaammille ruokintamaille.


Töyhtötiaisen tirinä piristää aina linturetkellä pakkasestakin huolimatta.

 

Toistaiseksi kaikki näkyneet valkoselkätikat ovat aiemmilta talvilta tuttuja.

 

Linnut ovat yksilöllisesti tunnistettavissa Hokkasen Tatun värirenkaiden   ansiosta.




sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Hakkeja ja nakkeleita

Viime aikoina linturetkillä on ollut hiljaista, mutta aina jotakin on tullut retkillä vastaan. Makedonianmänniköissä on näkynyt tänä syksynä vain yksittäisiä läntisiä pähkinähakkeja. Kuvan lintu näkyi Muhniemen hautausmaalla. Toistaiseksi Kymenlaaksosta puuttuu vielä pähkinähakin varmistettu pesintä.


Hakkien lisäksi makedonianmänniköissä saattaa tulla vastaan myös pähkinänakkeleita. Niitä on tänä syksynä näkynyt aiempia vuosia enemmän. 

Europaea -rotua on näkynyt Kymenlaaksossa syksyn aikana 7 paria sekä useita parittomia lintuja. Itäistä asiaticaa ei ole löytynyt ainuttakaan, vain yksi viime vuonna ilmaantunut koiras on edelleen näkynyt reviirillään.



Yläkuvassa naaraslintu ja alakuvassa roikkuu europaea -koiras, joka on erotettavissa asiaticasta helposti esimerkiksi keltaisista jaloistaan.


Tikat tekevät pesäkolojen lisäksi myös talvisin koloja. Kuvan pikkutikkanaaras nakutteli tänään talveksi uutta koloa yöpymispaikakseen.





sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Idänpikkusieppo?

Käydessämme tänään Haminan Myllykylässä Sahakoskella etsiskelemässä koskikaroja, huomasin joen rannassa sulan reunalla lennähtelevän pienen sieppolinnun, joka osoittautui pikkusiepoksi tai idänpikkusiepoksi.


Alakuvassa pyrstön yläpeitinhöyhenet vaikuttavat mustilta kuten pystösulatkin. Alanokan tyvi on hieman punertava, joka saataisi viitata pikkusieppoon.


Valkeahko kurkku erottui korostuneesti kellertävästä rinnasta. Kellahtava rinta, iphien kärjet ja tertiaarien reunukset olivat ehkä liian kellahtavat epäilemällemme idänpikkusiepolle.


Yläperän näkyessä hyvin lintu oli puhdasta lunta vasten, joten valokuva ylivalottui hieman. Ainakin yläperä on selvästi vaaleampi kuin pyrstön yläpeitinhöyhenet.  Kommentit ovat tervetulleita.


Tässä linkissä on idänpikkusieppo vaihtelua: http://birdingfrontiers.com/2014/08/04/learning-albicilla/

Tänään maanantaina oli enemmän aikaa tutustua kirjallisuuteen. Lintu osoittautui pikkusiepoksi:

1. Cederroth, C. ym.Taiga Flycatcher Ficedula albicilla in Sweden: the first record in western Europe. Birding world. 1999. Vol 12. Number 11. 
2. Chapman, M. Taiga Flycatcher in Shetland. British Birds. October 2005.
 

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Viitatiainen

Viikko sitten lauantaina kävellessämme Kymijoen suistossa kuului yllättäen selän takaa viitatiaisen kutsuääntä. Lintu näyttäytyi hetkisen pienen pensaan latvassa ja lensi metsän sisään.  Lintua ei enää tullut näkyviin etsinnäistä huolimatta.

Asetimme paikalle ruokinnan ja lintu ilmaantuikin muutaman päivän kuluttua paikalle aktiivisesti ruokailemaan kolmen hömötiaisen kaverina.


Alla olevassa kuvassa näkyy hyvin ylänokan tyven valkea läikkä, joka erottaa linnun valokuvissa hömötiaisesta. Valkea poski on takaosastaan viitatiaisella hieman rusehtava.


Ruskealla selkäpuolella ei näy siiven päällä hömötiaiselle tyypillistä vaaleaa paneelia.


Tässä hömötiainen, rodultaan borealis eli selkäpuoli on sillä harmaa. Linnun poski ulottuu niskaan valkeana ja siivellä näkyy vaalea paneeli sekä nokan tyveltä puuttuu vaalea läikkä.


Viikonlopulla näkyi edelleen urpiaisia ruderaattikentillä satapäisiä parvia. Joukossa näkyi myös muutamia alla olevia tundraurpiaisia.