sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Kirkkojärven lintuja

Haminan Kirkkojärvellä alkavat koivut valtaamaan pahasti ruovikoita, mutta paikalta löytyy vielä lintujakin.  

Huhtikuussa havaitsimme viiksitimaliparin lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kahdessa yläkuvassa on naarastimali ja alakuvassa koiras. 




Nokikanoja löytyy kanavista vielä muutama pari, mutta punasotka on paikalta jo hävinnyt.  Merihanhia pesii paikalla jo enemmän kuin nokikanoja.   


Luhtakanoja kuuluu etenkin huhtikuussa yöaikaan, mutta kuvan lintu on kuvattu viime talvella helmikuussa. Lintu selvisi ruokinnan avulla kevääseen.


Valkoselkätikkoja on viime aikoina liikkunut järven rantametsissä ympäri vuoden  kaksi paria. Kuvassa reviirien koiraat viikko sitten reviirikiistassa. 


perjantai 27. huhtikuuta 2018

Huhtikuun retkiltä


Tänä keväänä Kymenlaaksossa levähtävien harmaahanhien määrä on jatkanut kasvuaan jo 12:tta vuotta peräkkäin.  Tundametsähanhia levähtää tällä hetkellä arviolta 20 000 yksilöä, taigametsähanhia on tästä määrästä alle prosentti ja lyhytnokkahanhia alle promille. 


Teutjärvellä näkyi 15.4. tiettävästi Kymenlaakson ensimmäinen kaularengastettu merihanhi. Se oli edellisen kerran kontrolloitu 19.11.2017 Unkarissa.


Paikallisia petolintuja on näkynyt pelloilla melko vähän. Kuvan vanha sinisuohaukkanaaras saalisteli viime viikolla Tavastilan pelloilla.


Eilen Vilkkilänturan rantalietteellä levähti hieno 11:n yksilön räyskäparvi.


17.4.2017 näkyi Muhniemen Kylänahon pellolla varhaiset kaksi pikkukuovia.



Eilen Kurkelan Kiiskijärven tulvalla ruokaili kalalokkiparvessa talvipukuinen punakuirinaaras.





perjantai 20. huhtikuuta 2018

Englanninvästäräkki -risteymä

Loviisan Teutjärvellä on oleskellut muutaman päivän ajan englanninvästäräkki -risteymä, koiras. 


Alakuvasta voi nähdä mustankirjavan yläselän ja mustan yläperän. Lisäksi selkä on väriltään selvästi tummempi kuin suomalaisilla västäräkeillä. 


Alakuvissa on ensin yarrellii -risteymä ja sen jälkeen tavallinen västäräkkikoiras (alba).




Yläkuvassa on englanninvästäräkkiristeymän kilpakosija, tavallinen suomalainen västäräkki. Alakuvassa on koiraiden kosiskelukohde, paikalla ollut västäräkkinaaras. 


Linnut saalistelivat rantakoivikossa kolmestaan koivuntyttöperhosia.


maanantai 2. huhtikuuta 2018

Kevät etenee hitaasti

Olemme käyneet viime viikkoina hyvin usein kirkkaina pakkasaamuina tikkametsissä. Pääsiäispyhien retkillä tulikin vastaan muutamia valkoselkätikkoja ja pyrstötiaispareja. 


Pitkäperjantaina näkyi hyvän pöllötalven päätteeksi pellon reunassa auringossa lämmittelemässä viirupöllö.


Kymenlaakson pellot ovat vielä lumipeitteen alla. Muuttolintuja on vasta tullut muutamia alkupään tiedustelijoita.  Kuvassa pulmusia Värälästä.


Kevään ensimmäiset paikalliset töyhtöhyypät löytyvät usein Elimäen Hongistosta, kuten nämäkin linnut pitkäperjantaina. 



Talvipinnaa ei peltopyistä tullut. Nyt pääsiäisen aikaan Elimäen Raussilan Suurniityllä näkyi seitsemän yksilön talvehtinut parvi. 


Yläkuvan kaksi lintua erottuvat koiraiksi punaisista silmäkulmajuomista. Alakuvassa on peltopyypariskunta. Taaimmainen lintu erottuu naaraaksi harmaasta silmäkulmajuovasta.





sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Talvijoutsenia

Tänään kävimme katsomassa kolme syksyistä joutsenten levähdyspeltoa. Yllätys oli, että kaikilla niillä kolmella paikalla, korjaamattomilla viljapelloilla, oli edelleen talvehtimassa laulujoutsenia.


Värälässä parvessa oli 21 vanhaa ja 39 nuorta lintua, Muhniemen Kylänaholla 4 vanhaa ja 6 nuorta lintua  sekä Teutjärven Suomenkylässä oli kaksi vanhaa ja yksi nuori lintu.


Värälän joutsenparven lähellä talvehti myös lapinsirkku.


Raussilan Suurniityn uuttukyyhkykin näkyi edelleen korjaamattomalla viljapellolla. 


sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Kevättä odotellessa


Helmikuussa tuli eteläiseen Kymenlaaksoonkin kunnon talvi. Helmikuussa tuli nähtyä kaikki tikkalajit talvelle, valkoselkätikkoja useampikin yksilö.


Kuvissa on Pyhtään kirkonkylässä näkyneet valkkarit.  Alakuvan naarastikka joutui jo pöllyttämään lumiakin ennen ruokailua.


Järripeippoja on näkynyt runsaasti pitkin talvea. Usein laji jää talvisin Kotkan seudulla havaitsematta.  


Sepelkyyhkystä on viime vuosina tullut alueelle vakituinen talvehtija. Viime talvena lajia talvehti Kotkan Katariinassa peräti kymmenen yksilön parvi, nyt ainoastaan yksi lintu.


Yksi talven harvinaisista pinnoista oli Elimäen Raussilan Suurniityllä talvehtinut tunturikiuru.


Koskikaroja on Kotkan alueella näkynyt aiempia talvia runsaammin, lauhasta alkutalvesta huolimatta.


Kuvan pyrstötiaisista sain tänään talvipinnan, numero 84, joka jääneekin tämän talven viimeiseksi talvipinnaksi. Retket kun ovat painottuneet lyhyinä talvipäivinä viikonvaihteeseen. 


sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Pihabongaus

Osallistuimme viikonlopun pihabongaustapahtumaan kahdella nakkeliruokinallamme. Tänä talvena pähkinänakkeleita on ollut viime vuosia vähemmän Kymenlaakson eteläosissa. 

Haminan Pikiniemessä viime talven bongaustapahtumumassa havaitsemamme nakkelipari on jo kuollut, mutta syyskuun puolivälissä paikalle ilmaantui uusi renkaaton koiras, joka käy edelleen ruokinnalla.  

Pähkinänakkelin paras sukupuolituntomerkki on kastanjanruskeat pyrstön alapeitinhöyhenet. 

Europaeaksi sen tunnistaa keltaisista jaloista ja olemattomasta valkeasta silmäkulmajuovasta.


Alakuvassa on jo viime talvena havaittu,  toisella ruokinnalla käynyt naarasnakkeli. Se on edelleen saman koiraan kanssa ja hengissä. 

Naaraaksi lajin tunnistaa laajalti heikosti ruosteenruskeasta alapuolesta.


Ruokinnoilla kävi myös koirasmustarastaat. 


Lintulajeja näkyi ruokinnalla 13 lajia. Yleisin oli talitiainen, seuraavaksi yleisin urpiainen, sitten punatulkku.  Hyvä havainto oli viiden peipon ryhmä.