maanantai 19. syyskuuta 2016

Piekanoja ja uudet nakkelit


Vuosien odottelun jälkeen piekanoja on vihdoinkin näkynyt useampia paikallisena pelloilla. Lauantaina Virolahden Häppilän laidunniityllä oli peräti yhdeksän piekanaa samanaikaisesti pellossa. Kuvan neljä lintua ovat jo lähdössä pellolta muutolle.


Samalla pellolla näkyi myös kolme paikallista hiirihaukkaa, kuvassa nuori lintu. Paikalla lienee myyrätihentymä, koska myös tuulihaukkoja oli paikalla kahdeksan.


Virolahden hautausmaalle oli ilmestynyt sunnuntaina uusi pähkinänakkeli -pariskunta viiden vuoden tauon jälkeen, rotua europaea. 


Yläkuvassa naaraslintu varastoi jättipalsamin siementä.


Tässä valkorintainen koiraslintu.



Haminan Metsäkylässä tuli lauantaina bongattua punakaulahanhi, kuvauspaikka ei ollut paras mahdollinen. Lintu kyllä erottui joukosta selvästi kiikareillakin.

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Linturintamalla vilkasta

Syysmuutto alkaa nyt olla vilkkaimmillaan. Kymenlaaksossa tämä on ollut toinen peräkkäinen hyvä jalohaikarasyksy. 


Myös petolinturintamalla on ollut vilkasta. Etenkin sinisuohaukkoja on näkynyt hyvin. Kuluneena viikonloppuna näin 17 sinisuohaukkaa, jotka olivat pääasiassa nuoria lintuja.


Tänään Virolahden Kattilaisissa tuli linturetkellä vastaan syksyn kolmas nuori arosuohaukka.  Sinisuohaukkoja on vastaavasti näkynyt syksyllä jo kymmeniä.


Kulunut syksy on ollut erinomainen myös mehiläishaukoilla. Kuvassa Virolahden hautausmaalla tänään kuvattu nuori lintu.


Myös pähkinänakkelin europaea -rotua on ollut hyvin liikkeellä. Tässä kaksi koiraslintua viikonlopulta. Huomaa erot valkean silmäkulmajuovan voimakkuudessa näillä kahdellä eri koirasyksilöllä.



sunnuntai 28. elokuuta 2016

Elokuun loppua

Eilen Virolahden Häppilässä syksyisestä sänkipellosta kurkisteli syksyn toinen arosuohaukka, nuori koiras.  Sukupuolen saa nuorilla arosuohaukoilla määritettyä iiriksen väristä, koiraalla se on vaalea, kuten kuvan linnulla ja naaraalla ruskea.



Vaalimaan Rajahovissa oli vielä eilen kolmella räystäspääskyparilla suuret poikaset.  Yleensä tässä vaiheessa räystäspääskyn päämuutto olisi jo ohi.



Nojatuolibongaustakin on tullut harrastettua jonkun verran. Etenkin pajulintuja on näkynyt runsaasti.



Huomattavasti harvinaisempi omenapuuvieras oli tänään puussa paikalla tirissyt töyhtötiainen.







lauantai 20. elokuuta 2016

Syysmuutto vilkastuu


Elokuun puolivälissä syysmuutto alkaa olemaan jo vilkasta.  Tänä syksynä on nuoria kahlaajia näkynyt runsaahkosti.  Valitettavasti Kymenlaaksosta kunnon kahlaajarannat puuttuvat ja tämäkin yksittäinen jänkäsirriäinen on kuvattu pellolta.



Kuvan jänkäsirriäisen tunnistaa helpoiten nuoreksi sen vaaleasta rinnasta. Vanhalla linnulla olisi rinnassa vielä elokuussakin runsasta viirutusta.


Kuvan nuori arosuohaukkanaaras on kuvattu spontaanisti Pyhtään Länsikylän pellolta. Sinisuohaukkoja on näkynyt toistaiseksi kymmenkunta elokuun aikana.


Pikkulepinkäinen on peltojen ojanvarsilla elokuun tyyppilintuja, kuvassa nuori lintu.


Pikkusieppoja on alkanut näkyä vuosittain pihapiirien hysyparvissa.  Nyt elokuussa tälläkin paikalla on näkynyt jo kaksi pikkusieppoa.


Nuoren punarinnan ja pikkusiepon nuoruuspuvuissa on paljon samoja piirteitä. Kuvassa punarinta.


lauantai 23. heinäkuuta 2016

Lintunuorisoa

Parin vuoden jälkeen Kymijoen suistossa Kotkassa näkyi jälleen nuoria pussitiaisia kolme yksilöä,  merkkinä onnistuneesta pesinnästä jossain lähistöllä. Emoista on vain yksittäiset äänihavainnot Huumanpohjan rannalta kesäkuun lopulta.



Alakuvan linnusta näkyy hieman tuhruinen ulkonäkö merkkinä sulkimisesta aikuispukuun.


Hovinsaaren altaan ympäristö näyttää paranevan tällä hetkellä vuosi vuodelta pussitiaiselle soveliaammaksi pesimisympäristöksi, jollainen se oli takavuosinaan, parikymmentä vuotta sitten.

Pari päivää sitten vanha idänuunilintu ruokki vielä emonkokoisia poikasiaan yllättäen pihapensaissa.  Kuvassa on nuori lintu, jolla höyhenpukukin oli vielä täysin kulumaton ja vihertävämpi kuin emollaan.


sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Ulvilan mustavarikset

Kesäloman viimeisen viikon minilomamatkalla kävimme Porin hyviksi havaituilla Yyterin lietteillä. Edellisen kerran ehdimme vain pistäytyä torneilla, joten nyt päätimme olla paikalla muutaman päivän. Paluumatkan läpi kävimme Raumalla, jossa samaan aikaan oli myös lintuharvinaisuus, ruostepyrstö. Lintu oli edellisen kerran nähty Kotkan edustalla, Pyhtään Ristisaaressa, yli kaksikymmentä vuotta sitten. 

Kotkassa lietteet puuttuvat, joten sitä enemmän Porissa näkyikin meillä harvinaisia ristisorsia, sadoittain suosirrejä ja muitakin sirrejä ja punakuireja. 

Mustavarikset olivat Ulvilassa kerääntyneet keskiaikaisen kivikirkon vieressä vasta leikatulle pellolle. Mutta pian ne olivat jo hajalteen ympäri kaupunkia pienissä parvissa. Kotkalaisittain mustavaris on harvinaisuus, sitä näkee meillä vähemmän kuin haarahaukkoja.


Vanha mustavaris potretissa kuluneine nokantyvineen ja mustankiiltävänä.


Nuori, kiillottomampi mustavaris sierainhöyhenineen.



Ulvilan keskiaikaisen kivikirkon vanhan saarnastuolin taustaa.


Yyterin lietteitä Sannannokan tornista katsottuna.


Klasu, kaukoputki ja Yyterin rannat.

Alakuvassa Klasu on joutunut kuvaajaksi. Mm. Porin Langourasta löytyy hyviä lintutorneja. Ne on hyvin hoidettuja, heinät myös pitkospuiden sivuilta on leikattu pois ja etenkin, mikä tärkeintä: lintutornit ovat oikeassa paikoissa, koivut ja muut suuret puut on tornien edestä poissa, niiden takaa ei tarvitse kurkistella, kuten Kymenlaaksossa. Ja, koska oli lietteitä, oli lintujakin.


lauantai 2. heinäkuuta 2016

Ohdakeperhoset vaelsivat


Kesäkuun lopun helteet toivat poikkeuksellisen paljon ohdakeperhosia eteläiseen Kymenlaaksoon.


Osa perhosista oli vielä säilyttänyt värinsä kohtuullisen hyvin.



Toiset ohdakeperhoset olivat jo reissussa rähjääntyneitä.



Mussalon Palaskylän paahteisilla apilakentillä näkyi ohdakeperhosia lentevän vielä tänään kymmenittäin.


Perhosen siipien alapuolen väritys sulautuu erinomaisti hiekkakentille.


Eilen näkyi parin vuoden tauon jälkeen paikalla myös yksi isonokkosperhonen.  Sekin lienee vaeltanut sopivan ilmavirtauksen mukana etelämmästä.


Keskikesän helteet tuovat jo huomattavasti vähemmän lintuharvinaisuuksia. Mustaotsalepinkäinen on kuitenkin laji, joka saattaa joskus saapua vielä keskikesällä helteisten ilmavirtausten mukana. Näin Hovinsaarellekin ilmaantui mustaotsalepinkäinen vielä juhannuksen aikaan saalistelemaan.