sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Pihabongausta

Osallistuimme 25.1. pihabongaukseen kolmeen lehdoissa olevaan nakkeliruokintaamme. Ruokinnoilla kävi jo aiemmilla käynneillä havaitut tutut linnut. Yleisimmät linnut runsausjärjestyksessä olivat talitiainen, sinitiainen ja punatulkku. Päivän yllättäjät olivat lumettomassa lehdossa liikkuneet punakylkirastas ja lumikko.



Sinitiaisia näkyi ruokinnoilla samanaikaisesti 4-9 yksilöä, mutta todellisuudessa tunnin aikana ruokinnoilla kävi tali- ja sinitiaisia huomattavasti havaittua enemmän. Todellisen lukumäärän paljastaisi vasta aktiivinen rengastus ruokintapaikalla.


Osa pähkinänakkeleista on tunnistettavia ulkonäöltään yksilöllisesti. Tämä nakkeli on tunnistettavissa yksilöllisesti selvästä silmärenkaasta ja koiras europaealle keskimääräistä keltaisemmista jaloista. Yhteensä nakkeleita näkyi tutut kolme europaeaa ja kaksi asiaticaa.


Kuusitiaisia on käynyt tervaleppälehdoissa sijaitsevilla ruokinnoillamme vain harvoin. Tämänkin tintin on houkutellut paikalle lehdossa kasvavat muutamat pihdat, joissa syksyllä näkyi useampiakin kuusitiaisia ruokailemassa.


Tänä talvena on omilla ruokinnoillamme näkynyt vain käpytikkoja. Nyt kolmella käydyllä ruokinnalla yhteensä 7 yksilöä.


Vihervarpunen on käpylintujen ohella ollut yksi talven kuuluvimmista linnuista. Ruokinnoilla se oli neljänneksi yleisin laji heti punatulkun jälkeen.

tiistai 31. joulukuuta 2019

Joulukuun talvilintuja


Kulunut joulukuu on ollut Kotkan seudulla poikkeuksellisen lämmin eikä pysyvää lumipeitettä ole ollut vielä kertaakaan maassa. Myös merenlahdet ovat pysyneet pääosin jäättöminä. Talvilintuja on näkynyt ihan kivasti, mutta synkeän hämärät päivät ovat rajoittaneet vähän retkeilyä. Talvipinnatilanne on minulla joulukuun lopussa 70 lajia.


Harmaasorsia on alkanut talvisin näkyä vasta aivan viime vuosina. Kotkan Tiutisessa on jäättömillä rannoilla uiskennellut vielä kaksi paria joulukuun loppupuolella.


Nuoria harmaahaikaroita on yrittänyt talvehtimista sen sijaan jo koko 2000-luvun lauhoina alkutalvina. Kotkan rannoillakin on nyt näkynyt vähintään 6 yksilöä.


Pohjantikka on aina kiva havainto. Talvisin lajin tavoittaa helposti Sippolan aarnimetsästä, missä tämäkin naaras tuli kuvattua.


Tämän talven mielenkiintoisin lintu taitaa olla kirjosiipikäpylintu, joita on näkynyt etenkin arboretumien lehtikuusikoissa ja pihtametsiköissä enemmän vuosikymmeniin. Yleensä laji jää Kymenlaaksossa talvisin havaitsematta ja voi mennä 20 vuottakin ilman havaintoa lajista.


Pyrstötiainen kuuluu Kotkan seudun talvisiin peruslajeihin ja useampikin parvi on joulukuussa sattunut jo kohdalle.

keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Poecile-tiaisia

Olemme loppukesästä lähtien etsineet pähkinänakkeleita Kymenlaakson perinteisiltä paikoilta. Nakkeleita löytyy vuosittain samoilta alueilta, joilla on sopivaa siemenravintoa varastojen tekemiseen, usein jättipalsamin tai makedonianmännyn siemeniä. 

Jatkuvasta talvisesta esiintymisestä huolimatta näillä paikoilla pesintää on tapahtunut vain harvoin. Tänä syksynä europaea-alalajia on löytynyt 33 yksilöä elokuun puolivälistä lähtien ja asiaticaa 6 yksilöä, kaikki lokakuussa.

Nakkeleita etsiessä näkyy runsaasti myös tiaisia ja tänään nakkeliretkellä tapahtuikin harvinainen tilanne: näimme kaikki Suomessa havaitut kolme Poecile-tiaista samana päivänä.

Viitatiainen löytyi lokakuun lopulla ja lapintiainen marraskuun lopulla. Myös hömötiaisia on näkynyt syksyn vaelluksen jäljiltä viime vuosia enemmän.



Yläkuvissa tänään Kotkan Ruonalassa kuvattu lapintiainen. Alakuvassa Haminan Vilniemessä löytöhetkellä kuvattu viitatiainen.



Yläkuvassa Haminan Pikiniemessä kuvattu asiatica-koiras. 


Yläkuvassa Sippolan arboretumissa kuvattu asiatica-naaras ja alakuvassa Kotkan Korelan asiatica-naaras.




keskiviikko 30. lokakuuta 2019

Taigametsän talvilintuja

Havupuiden erinomaisen siemensadon ja vilkkaan vaellussyksyn takia metsissä on riittänyt runsaasti katseltavaa. Etenkin siperianpihtojen latvuksissa on riittänyt vilskettä, kun tiaisten ohella myös kirjosiipikäpylintuja on ilmaantunut paikalle. Alkuviikon lumisateet Kymenlaakson sisämaassa mahdollisti jo talvisempienkin kuvien saannin.





Pähkinänakkelin asiatica -rotuakin on ilmaantunut pitkästä aikaan hieman paremmin Kymenlaaksoon lokakuun aikana. Omilla retkillämme olemme toistaiseksi havainneet 6 yksilöä. Kuvassa on nuori naaras, joka on määritetty 1kv linnuksi siiven peitinhöyhenten valkeahkoista kärjistä ja naaraaksi pyrstön alapeitinhöyhenten kellahtavasta värityksestä.


torstai 24. lokakuuta 2019

Viitatiainen Vilniemessä

Kävimme tänään Haminan Vilniemen kylällä nakkeliretkellä, kun lehdosta kuului kirkas viitatiaisen kutsuääni. Lintu näkyi vain hetken ollen vilkkaasti liikkeellä, mutta parin tunnin aherruksen jälkeen kuviakin syntyi.




Lehdosta löytyi myös tinttiparvesta kaksi hömötiaista, joista toinen yläkuvassa.


Paikalla on oleillut jo pidempään kaksi pähkinänakkelia. Yläkuvassa europaea koiras ja sen seurassa liikkunut asiatica naaras alla.


maanantai 21. lokakuuta 2019

Nunnatasku Iitissä

Kävimme tänään katsastamassa Kouvolan ja Iitin joutsentilannetta. Iitin Lyöttilästä löysimme joutsenpellolta klo 11.40 Kymenlaakson viidennen nunnataskun. Kyseessä oli Klasulle jo kolmas täysin sponde nunnatasku, minulle se oli elis. 




Kuvissa on nuori nunnatasku, koiras.


Elimäen Mettälästä kävimme vielä bongaamassa Jouni Revon löytämän myöhäisen nuoren punajalkahaukan.

lauantai 5. lokakuuta 2019

Valkoposkihanhet

Valkoposkihanhien muutto alkoi 17.9 kylmän pohjoisvirtauksen myötä heti päämuuttona.  Seuraavana päivänä Muhjärvellä lepäili iltapäivällä jo 100 000 hanhea.  Elimäen ja Iitin pelloilta löytyi tämän jälkeen lepäilemästä 300 000 - 400 000 valkoposkihanhea, joka on kolmena viime syksynä ollut alueen lepäilijöiden määrä. 

Tällä hetkellä, 5.10., alueelta löytyy päiväretkellä helposti vielä 100 000 hanhea. Osa valkoposkista on mahdollisesti jatkanut muuttoa tai ainakin levinnyt entistä laajemmalle alueelle.




Iltapäivisin Muhjärveltä, Teutjärveltä ja Sääskjärveltä on kaikilta löytynyt 
100 000 hanhea lepäilemästä.  Järvillä ne kykenevät peltoja paremmin pakenemaan saalistelevia merikotkia. Kuva on Teutjärven tornilta, mutta siinä näkyy vain pieni osa järven hanhista.



Ansereita on näkynyt totutun niukasti, mutta pari kertaa on lyhytnokkahanhia sattunut kohdalle. Kuvassa Sääskjärvellä 22.9 näkynyt pariskunta kolmen tundrametsähanhen seurassa.


Muhniemessä näkyi 3.10. lyhytnokkahanhiperhe, emot ja kolme nuorta. Kuvassa oikeassa reunassa ovat vanhat linnut ja vasemmalla isopäisten vanhojen rossicusten takana on kolme pienipäisempää nuorta lyhytnokkahanhea.


Merikotkat sulautuvat hyvin mullospeltojen väreihin.