Aamulla Kotkassa oli pakkasta parhaimmillaan -8 astetta. Lähes Kotkan keskustassa, Jumalniemen pellolla, näimme kuuraisella ja vähän lumisellakin pellolla metsäkauriin. Niitä on näkynyt paikalla muutamia vuosia.
Eri puolilla Kotkan rannikkoa pihlajissa on taviokuurnia ruokailemassa. Kotkan alueella useaan vuoteen niitä ei ole juuri näkynytkään. Taviokuurnat ovat ihmistä pelkäämättömiä taigametsän lintuja, Etelä-Suomen leveysasteet ovat niille jo eteläistä vaellusaluetta. Keski-Euroopassa ne olisivat jo suurharvinaisuuksia. Näimme tänään eri puolilla lintuja noin 40 yksilöä. Vanhat koiraat ovat punaisia ja naaraiden ja nuorten koiraiden värit vaihtelevat vihertävästä oranssinharmaaseen.
Ruokaa pihlajissa riittää. Toivottavasti kuurnien viheltelyjä kuuluu meillä vielä pitkään ainakin tammikuulle.
Myös punatulkkuja on viime vuosia enemmän. Pikkukäpylinnut ovat alkusyksyn jälkeen runsastuneet metsissä.
Muista havainnoista kiinnostavia olivat ainakin ukkometso Mustajärvellä kuusen latvassa ja pyiden viheltelyt metsässä. Myös piekana lähti hakkuuaukealta lentoon.
Viikonvaihteessa Kotkassa Hovarilla näkyivät ensimmäiset pulmuset ja kuului tunturikiuru lennossa. Sanotaan, että silloin, kun pulmuset ja tunturikiurut tulevat etelään, talvi tulee tuntureille.
Satapäisiä tilhiparvia näkyi Kotkan ja Haminan
kaupunkialueilla koivujen latvoissa ja syömässä tänä vuonna runsasta pihlajansatoa. Esim. Haminassa näkyi ainakin 500 tilhen parvi, tässä niistä yksi.
Ensimmäiset taviokuurnat ovat myös yltäneet etelärannikolle asti.
Vasta nyt näin vuoden ensimmäisen maakotkan Pyhtään Munapirtissä, se menikin aika läheltä. Ensi viikolla, sääennusteiden mukaan on tulossa hyvä maakotkaviikko.
Onnea heille, jotka pääsevät arkipäivänäkin nyt lintuja katsomaan. On nimittäin mahdollista, että taviokuurniakin tulee etelään runsaammin, ainakin Keski-Suomessa niitä on näkynyt hyvin.
Hyviä havaintoja olivat taviokuurnapaikalla pähkinänakkeli ja myös Hovarilla lentoon lähtenyt suopöllö.
Ilahtuneena viime viikonlopun lapinpöllöstä, yritimme löytää tällä kertaa niitä uudestaan rannikon läheisiltä pikkupelloilta, mutta ei, ainakaan vielä. Sen sijaan löytyi yksi nuori hiiripöllö terävine pyrstönkärkineen Eerikkälästä.
Pöllö siirtyi langalta puun oksalle ja lapinharakka yritti muutaman kerran syöksyä sen kimppuun, mutta lintu pysyi rauhallisena paikallaan, kunnes ohi ajava auto kyllästytti sen pois.
Virolahden Kurkelassa pellolla oli 50 yksilön parvi jykevänokkaisia ja suuripäisiä rossicuksia, tundrametsähanhia. Kuvassa linnut ovat vanhoja lintuja. Hanhen kaakatusta kuului jostain ja pian pelto-ojan takaa lähti lentoon myös 100 linnun vuoden hitti eli valkoposkihanhi. Niitähän oli tänä vuonna satoja tuhansia Kymenlaakson pelloilla.
Hirvenmetsästysporukoita oli siellä täällä. Hirviporukan saartorenkaan edellä juoksi yksi metsäkauris Rakilan kaurapellolla. Tänä vuonna metsäkauriita on pelloilla näkynyt useamman kerran, hirviä vain kerran.
Olimme Kellovuoren lintutornilla, kun paikalle ilmaantuivat Aulikki, Liisa ja Suomalaisen pariskunta iloisen äänekkäänä ja kertoivat juuri nähneensä lapinpöllön Koivuniemen tien haarassa. Lähdettiin heti bongaamaan, lintu löytyi välittömästi kyseiseltä paikalta.
Haminan Lelussa 24.9. näkyi myös Leinosen löytämä lapinpöllö. Aika näyttää, onko tulossa parempikin lapinpöllövaellus.
Virolahden kirkonkylän hautausmaalla koiraspalokärki paranteli yöpymäkoloaan ja myös naaras näkyi paikalla.
Virolahden pelloilla hanhia levähtää yleensä vähemmän. Nyt ainoa näkemämme hanhiparvi oli taigametsähanhet Ravijoen pellolla. Muuttavia näkyi kyllä taivaalla sadoittain, tundra- ja valkoposkihanhia. Taigametsähanhia olemme koko syksynä nähneet vain neljä pientä paikallista parvea. Nuori taigametsähanhi on vasemmalla ja muut ovat vanhoja. Ainakin selkäkuvio paljastaa linnun nuoreksi syksyllä.
Vasta neljännellä yrittämällä onnistuimme näkemään pähkinähakin Haminan Hietakylässä makedonianmännyn siemeniä kupuunsa keräämässä varastoa varten. Kyseessä lienee pähkinähakki, joka on läntistä paksunokkaisempaa rotua.
Kotkan mandariinisorsa on värittänyt Huumanhaaran tammikujan rantaa ja ollut ihmisten ilona jo muutaman viikon ajan sinisorsien kanssa. Lintu sukelteli tammenterhoja joen pohjasta ja illemmalla tuli myös sinisorsien kanssa maalle tammenterhoja syömään.
Tällä hetkellä koiraslintu on koreimmillaan, täysissä purjeissa.
Viikonloppuna näkyi isompien hanhiparvien liepeillä useita merikotkia, tänäänkin merikotkia näkyi yhteensä seitsemän.
Muhniemellä voimajohtolinjaan törmänneitä valkoposkihanhia näkyi pellolla kolme, joita oli yhtäaikaa neljä merikotkaa syömässä.
Eilen Elimäenjärvellä merikotkat jatkoivat hanhien jatkaamista. Kuvassa esiaikuinen merikotka aiheuttamassa lintuparveen paniikkia jahtaamalla tundrahanhia.
Kymenlaakson ennen näkemättömän runsas valkoposkihanhien lepäileminen jatkuu. Mahdollisesti tällä hetkellä pelloilla levähtää 400 000 valkoposkihanhea, joka olisi puolet arvioidusta maailman kannasta.
"Ei uskoisi, jos ei itse näkisi" todettiin ohikulkevasta autosta Iitin Lyöttilän hanhista. Siellä onkin suurin keräytymä, jossa on arvioitu olleen lähes 200 000 valkoposkihanhea.
Eri puolilla Kymenlaaksoa Kotkasta
Elimäen kautta Iittiin ja takaisin näin sateisena lomapäivänä yli 300
000 paikallista valkoposkihanhea!
Todellinen lintuparatiisi Kymenlaaksossa tällä hetkellä on kuitenkin Elimäenjärvi.
Paikalla oli valkoposkihanhia 30 000, laulujoutsenia 250, pikkujoutsenia 61, haapanoita yli 2000, jouhisorsia 100, tundrahanhia 300 ja taigametsähanhia 12, joita on näkynyt syksyllä hyvin vähän.
Lukumäärien laskemista haittasi paikalla saalistelevat kaksi nuorta merikotkaa. Nuorempi merikotkista sai saaliiksi haapanan. Hanhien kimppuun se ei uskaltanut iskeä. Joutsenet eivät merikotkasta välittäneet.
Sen sijaan Värälän nuori kanahaukkanaaras ei arkaillut, vaan iski suoraan
10 000 -päisestä valkoposkihanhesta itselleen saaliin.
Yrityksistä huolimatta yhtään punakaulahanhea emme ole löytäneet. Yksittäinen nuori sepelhanhi löytyi Ahvion pellolta. Ansereiden määrät näyttivät olevan nousussa. Tänään näimme yli 3000 paikallista tundrahanhea.
Eilen sadepäivänä Pyhtään Länsikylän pelloilla oli 22 vanhaa ja 2 nuorta pikkujoutsenta tulvivalla sängellä. Paikalla oli myös toinen edellisenä päivänä Teutjärven Ruotsinkylässä näkyneistä kaularengastetuista pikkujoutsenista. Kanadanhanhiin verrattuna pikkujoutsenten laulujoutsenia pienempi koko korostuu.
Kuvan poikue on eri kuin edellisenä päivänä. Toiselle poikaselle on jo ilmestynyt selkäpuolelle valkoisia höyheniä.
Hiekkarannalla pikkujoutsenet olisivat lumivalkeita, jopa valkeampia kuin laulujoutsenet. Ruosteinen vesi on värjännyt emoa ruskeaksi.
Tänään illansuussa paikalla käydessämme löytyi vanha lyhytnokkahanhi 40. rossicuksen ja 15. tundrahanhen joukosta.
Lyhytnokkahanhi on toinen vasemmalta. Sillä erottuu ohuempi kaula ja pienempi pää kuin suuripäisellä tundrametsähanhella. Selkä on myös selvästi vaaleampi, nokka on pieni ja siinä on vaaleanpunainen laikku, kun taas suuressa rossicuksen nokassa on oranssi laikku.
Siiven päällys loistaa harmaana ja pyrstö on merihanhimainen.
