maanantai 10. kesäkuuta 2013

Kymijoen suistosta

Kymijoki laskee neljänä haarana Suomenlahteen. Kaikki ne ovat linnustollisesti mielenkiintoisia. Parhaiten luonnontilassa on säilynyt Pyhtään itäinen Tyyslahdenhaara. Aikaisemmin paikalla pesi Kymenlaakson merkittävin harmaahaikarayhdyskunta ja haarahaukka. Kurjenmiekkaa, Kymenlaakson maakuntakukkaa, kasvaa yleisenä kosteilla rannoilla. 


Kymijoen suiston rantalepikoissa pesii vielä useita pareja pikkutikkoja. Kosteilta rannoilta löytyy mm. kirvoja ravinnoksi, hyvinä kirvavuosina on myös poikasmenestys taattu.


Ilmaston lämpenemisen myötä harmaahaikaroiden lisäksi pussitiaisestakin on tullut uusi pesimälaji.




Myös liejukana on alkuperältään eteläisempi laji. Se on levinnyt maahan noin 100 vuotta sitten, vesien rehevöitymisen myötä. Poikaset kurkistelevat osmankäämiköstä.




Toukokuun lopulla hellekauden alussa lenteli Tyyslahdella, korentojen paratiisissa, satoja tuhansia, ellei miljoonia, ruskohukankorentoja.