Kotkan Tavastilassa oli maanantai-iltana ensimmäistä kertaa siellä paikallisena löytynyt vanha arosuohaukkakoiras. Sinne se vielä jäikin illan jo kääntyessä sateiseksi.
Arosuohaukan tunnistaa etenkin siitä, että sillä on ainoastaan kolme mustaa harittajaa ja ensimmäinen harittaja on vaalea. Samoin sen pää on vaaleampi kuin sinisuohaukkakoiraalla. Erityisen hyvä tuntomerkki on se, että sen kyynärsiiven takareunasta puuttuu sinisuohaukkakoiraan musta takareuna.
Kauempaa katsottuna lintu on sirompi ja lähempää voikin huomata, että sillä on sinisuohaukkaa kapeammat siivet.
Yllättäen samalla pellolla oli sinisuohaukkojakin 2 koirasta ja 2 naarasta.
Tavastilan samalla pellolla näkyi myös ruskosuohaukkakoiras, ampuhaukkanaaras, tuulihaukkapari ja varpushaukka jahtaamassa tuhansia peippoja. Myös paikalla oli ainakin hanhia ja kurkia.
maanantai 16. huhtikuuta 2012
sunnuntai 15. huhtikuuta 2012
Kuovien, rastaiden ja peippojen päämuuttoa pelloilla
Kouvolan ja Pyhtään lumesta sulavilla pelloilla oli tänä viikonloppuna vilskettä.
Kuoveja näkyi isoimmassa nähdyssä parvessa 61 yksilöä ja yhteensä niitä oli puolisentoistasataa. Rastaita oli suurina parvina pelloilla ja puissa, samoin peippoja tuhansien lintujen parvina, samoin töyhtöhyyppiä liikkui paljon.
Naaraskuovin tunnistaa koiraskuovista ainakin pitemmästä nokasta.
Kurkiakin oli yhteensä kymmenittäin. Parhaimmalla kurkipellolla, nimittäin nyt Ummeljoen Retkussuolla, niitä oli 20 yksilöä. Vasemmalla joutsenen takana näkyy myös Mikko Hannosen värirengastama kurki.
Varsinaisesti olimme hanhiretkellä ja niitäkin oli suuri määrä.
Tundrametsähanhia oli 1400 ja tundrahanhia 300 ja taigametsähanhia parikymmentä, isoimmissa parvissa 6 ja 7 lintua parvessa. Lyhytnokkahanhia oli kolme. Laulujoutsenia oli yhteensä kolmisensataa yksilöä.
Myös haukkoja oli palannut. Pari ruskosuohaukkaa näkyi sekä saalista lekuttelemassa pari sääkseä ja tuulihaukkaa.
Myös muuttohaukkoja näimme viikonvaihteessa 3 yksilöä, niistä kaksi paikallisena Tammijärven rantapellolla.
Vikloista näimme pelloilla muutamia metsävikloja.
Huhtikuinen lintujen kevätmuutto on hyvässä vauhdissa.
Kuoveja näkyi isoimmassa nähdyssä parvessa 61 yksilöä ja yhteensä niitä oli puolisentoistasataa. Rastaita oli suurina parvina pelloilla ja puissa, samoin peippoja tuhansien lintujen parvina, samoin töyhtöhyyppiä liikkui paljon.
Naaraskuovin tunnistaa koiraskuovista ainakin pitemmästä nokasta.
Kurkiakin oli yhteensä kymmenittäin. Parhaimmalla kurkipellolla, nimittäin nyt Ummeljoen Retkussuolla, niitä oli 20 yksilöä. Vasemmalla joutsenen takana näkyy myös Mikko Hannosen värirengastama kurki.
Varsinaisesti olimme hanhiretkellä ja niitäkin oli suuri määrä.
Tundrametsähanhia oli 1400 ja tundrahanhia 300 ja taigametsähanhia parikymmentä, isoimmissa parvissa 6 ja 7 lintua parvessa. Lyhytnokkahanhia oli kolme. Laulujoutsenia oli yhteensä kolmisensataa yksilöä.
Myös haukkoja oli palannut. Pari ruskosuohaukkaa näkyi sekä saalista lekuttelemassa pari sääkseä ja tuulihaukkaa.
Myös muuttohaukkoja näimme viikonvaihteessa 3 yksilöä, niistä kaksi paikallisena Tammijärven rantapellolla.
Vikloista näimme pelloilla muutamia metsävikloja.
Huhtikuinen lintujen kevätmuutto on hyvässä vauhdissa.
lauantai 7. huhtikuuta 2012
Pääsiäisen aikaan
Kymenlaakson pellot on lähes yhtä laajalti lumen peitossa kuin viikko sitten. Kevätpelloilla alkaa jo enenevästi näkyä ja kuulua töyhtöhyyppiä, kottaraisia ja naakkoja. Hanhitilanne näytti olevan aika lailla ennallaan. Teutjärvellä näkyi tundrametsähanhia pari pientä parvea.
Elimäen Värälän pellolla olivat kerääntyneet joutsenet, niitä oli laajalla peltoalueella hajallaan pareittain ja perheittäin parisataa joutsenta. Kuvassa kaulaileva laulujoutsenpari.
Silloin tällöin voi Heinlahdessa ja Muhniemessä nähdä metsäkauriita. Niiden määrää ehkä saadaan kasvatettua talviruokinnalla. Yleensä ohikulkijalle ne näkyvät kauempana keskellä peltoa, kuten Heilahdessa olleet neljä yksilöä. Muhniemen metsäkauris ei häiriintynyt, vaan jatkoi ruokailuaan vielä poistuttuamme.
Kotkassa ja Haminassa meren rannoilla näkyi paljon vesilintuja, esimerkiksi telkkiä, niillä on päämuutto menossa. Myös ensimmäisiä haapanoita ja taveja on tullut, Kotkassa ensimmäinen punasotkakin. Kotkan hupenevan ja jo romahtaneen lumivuoren laelta onnistui kuin onnistuikin kuvata pulmusten lentoa. Samalla kiuruparvessa lähelle tasamaalle laskeutui myös yksi lapinsirkku. Pulmusten muutto on jatkunut takatalven takia.
Elimäen Värälän pellolla olivat kerääntyneet joutsenet, niitä oli laajalla peltoalueella hajallaan pareittain ja perheittäin parisataa joutsenta. Kuvassa kaulaileva laulujoutsenpari.
Silloin tällöin voi Heinlahdessa ja Muhniemessä nähdä metsäkauriita. Niiden määrää ehkä saadaan kasvatettua talviruokinnalla. Yleensä ohikulkijalle ne näkyvät kauempana keskellä peltoa, kuten Heilahdessa olleet neljä yksilöä. Muhniemen metsäkauris ei häiriintynyt, vaan jatkoi ruokailuaan vielä poistuttuamme.
Kotkassa ja Haminassa meren rannoilla näkyi paljon vesilintuja, esimerkiksi telkkiä, niillä on päämuutto menossa. Myös ensimmäisiä haapanoita ja taveja on tullut, Kotkassa ensimmäinen punasotkakin. Kotkan hupenevan ja jo romahtaneen lumivuoren laelta onnistui kuin onnistuikin kuvata pulmusten lentoa. Samalla kiuruparvessa lähelle tasamaalle laskeutui myös yksi lapinsirkku. Pulmusten muutto on jatkunut takatalven takia.
keskiviikko 4. huhtikuuta 2012
Ampuhaukka
Paikallisella bongausreissulla mustaleppälintua ei löytynyt eikä kuulunut enää illan suussa. Mutta ehkä toisella kertaa. Hovinsaaren lumenkaatopaikalla oli myöskin hiljaista. Ei näkynyt eilispäivän 120 linnun pulmusparveakaan.
Kiikarissa maan pintaa lensi kuitenkin haukka. Siinä syy pikkulintojen poissaoloon.
Vanha ampuhaukkakoiras vahti lumenkaatopaikalla. Vain naakkoja oli syömässä viljan jyviä.
Kiikarissa maan pintaa lensi kuitenkin haukka. Siinä syy pikkulintojen poissaoloon.
Vanha ampuhaukkakoiras vahti lumenkaatopaikalla. Vain naakkoja oli syömässä viljan jyviä.
sunnuntai 1. huhtikuuta 2012
Lupinlahdella ja Hovinsaarella
Haminan Lupinlahdella on suosittu lintutorni. Kun nyt jää vielä tuo linnut lähemmäs, tornilla saattoi nähdä jopa ilman kiikareitakin toistakymmentä paria merihanhia. Hanhista juuri merihanhella on selvä kontrasti siiven alapinnalla, josta sen voi lennosta erottaa. Koiraslinnun löyhyttäessä siipiä, näkyy sillä enemmän kuin naaraalla mustia pilkkuja mahassa
Lupinlahdella näkyi myös mm. nokikanoja, laulujoutsenia ja kanadanhanhia. Kaulushaikaraa ei ole vielä näkynyt tai kuulunut.
Töyhtöhyypät peltojen sulissa multakasoissa kaivoivat jo soidinkuoppia. Koiraslinnulla on pitempi töyhtö päässä.
Töyhtöhyypän ääniä pelloilla voi kuulla vielä myöhään keväiltaisin. Se on hämärän lintu, naaralla suuret silmätkin kertovat hämämärässä näkemisestä.
Aamulla Kotkan Hovinsaaren jokisuistoon oli kertynyt 70 merimetsoa. Lintumaailmakin muuttuu. 80-luvun alussa samassa paikassa oli yksi merimetso, jota käytiin monta päivää paikalla bongaamassa.
Lupinlahdella näkyi myös mm. nokikanoja, laulujoutsenia ja kanadanhanhia. Kaulushaikaraa ei ole vielä näkynyt tai kuulunut.
Töyhtöhyypät peltojen sulissa multakasoissa kaivoivat jo soidinkuoppia. Koiraslinnulla on pitempi töyhtö päässä.
Aamulla Kotkan Hovinsaaren jokisuistoon oli kertynyt 70 merimetsoa. Lintumaailmakin muuttuu. 80-luvun alussa samassa paikassa oli yksi merimetso, jota käytiin monta päivää paikalla bongaamassa.
lauantai 31. maaliskuuta 2012
Pelloilla vilkastuvaa
Kymenlaakson pelloilla ei vielä viherrä, kuten kuulemma Länsi-Suomessa. Sen voi todeta tästäkin muhniemeläisestä pellosta, joka on muuten Kymenlaakson yksi parhaimpia hanhipaikkoja.
Silti, oli hanhia tännekin jo tullut, yhteensä näimme 120 tundrametsähanhea (rossicus) ja 6 taigametsähanhea (fabalis). Tundrametsähanhet (rossicus) ovat vähitellen matkalla pesimään Venäjän tundralle, mutta levähtävät nyt noin toukokuun alkupuolelle Kymenlaaksossa. Ne lepäilevät ja syövät, kunhan se ruoho alkaa täälläkin viheriöimään.
Taigametsähanhet (fabalis) kiirehtivät jo parin viikon päästä peräpohjolaan pesimään. Niitä pesii meillä Suomessakin, mutta ne ovat valitettavasti vähenevä ja vähenevä laji. Kaunis, pitkäkaulainen ja pitkänokkainen metsähanhi. Kuvassa rossicuksia pellolla.
Töyhtöhyyppiä näkyi siellä täällä pelloilla parvia odottelemassa kevään etemistä. Muuten pääasiassa näkyi kiuruparvia, isoimmillaan ainakin sadan parvessa ja hemppojakin näkyi parvessa 60. Pyhtään Mokran pelloilla kanahaukka lennätteli ilmaan 200:n linnun sepelkyyhkyparven.
Silti, oli hanhia tännekin jo tullut, yhteensä näimme 120 tundrametsähanhea (rossicus) ja 6 taigametsähanhea (fabalis). Tundrametsähanhet (rossicus) ovat vähitellen matkalla pesimään Venäjän tundralle, mutta levähtävät nyt noin toukokuun alkupuolelle Kymenlaaksossa. Ne lepäilevät ja syövät, kunhan se ruoho alkaa täälläkin viheriöimään.
Taigametsähanhet (fabalis) kiirehtivät jo parin viikon päästä peräpohjolaan pesimään. Niitä pesii meillä Suomessakin, mutta ne ovat valitettavasti vähenevä ja vähenevä laji. Kaunis, pitkäkaulainen ja pitkänokkainen metsähanhi. Kuvassa rossicuksia pellolla.
Töyhtöhyyppiä näkyi siellä täällä pelloilla parvia odottelemassa kevään etemistä. Muuten pääasiassa näkyi kiuruparvia, isoimmillaan ainakin sadan parvessa ja hemppojakin näkyi parvessa 60. Pyhtään Mokran pelloilla kanahaukka lennätteli ilmaan 200:n linnun sepelkyyhkyparven.
sunnuntai 25. maaliskuuta 2012
Lunta tuli yöllä lisää
Kymenlaaksossa on vielä pellot aivan lumen peitossa, ei vielä minkäänlaisia pälviäkään näkyvissä. Joutsenia näkyi Junkkarinjärven laskuojassa, jossa oli 18 laulujoutsenta ja 5 kanadanhanhea.
Yöllä satoi lunta ja parhaiten muuttolintuja näkyi multakasoilla ja tienvierusten ruohikoissa. Hemppoja oli runsaasti Mussalossa, jopa 50 eli niiden päämuutto on käynnissä. Yksi vanha hiirihaukka muutti yli pohjoiseen.
Bongasimme Hovinsaarella tien vierestä Ranen löytämät viisi kangaskiurua. Muuten lintuja oli eilistä vähemmän. Pulmusetkin olivat jo melkein kaikki jatkaneet matkaansa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)