maanantai 11. toukokuuta 2020

Kaularenkaallisia hanhia

Kymenlaakson hanhikevät eteni normaaleissa merkeissä. 

Tundrametsähanhia näkyi lopulta tundrahanhia runsaammin, arviolta 20 000 yksilöä havaittiin pelloilla ruokailemassa. Ruokailupaikat olivat osin vaihtuneet aiemmista keväistä. Olisiko pienten järvien varhainen jäättömyys ollut siihen syynä?


Joni Räsäsen löytämä vanha kiljuhanhi Pyhtään Heinlahdesta nähtiin ruokailemassa Ansereiden sekaparvessa 27.4 - 2.5.


Etenkin hollantilaiset ovat merkinneet runsaasti arktisia hanhia kaularenkain. Kaularenkaiden kontrollit muuttoreitin varrelta antavat paljon mielenkiintoista tietoa hanhien liikkeistä. 

Kuvan tundrametsähanhi ACP on havaittu mm. toukokuun alussa 2010 ja 2011 Venäjällä Laatokan itäpuolella. Nyt hanhi ruokaili huhti-toukokuun vaihteessa Pyhtään Heinlahdessa ainakin kolme viikkoa.


Alla oleva tundrahanhipari on rengastettu marraskuussa 2018 Hollannissa. Pari näkyi yhdessä 30.3.2019 Elimäenjärvellä ja 2.5.2019 Ahvion pellolla. 

Kuva on otettu 9.5.2020 Ahviossa, samalta pellolta,jossa ne havaittiin vuosi sitten. 

Kymenlaaksossa on kontrolloitu jo kymmeniä eri tundrahanhen kaularenkaita. Niiden avulla paljastuu, että  arktisten hanhien keväinen tankkaus on siirtynyt osin Virosta Suomeen. Aiempina vuosina Virossa nähtyjä hanhia viettää nykyisin yli kuukauden Kymenlaakson pelloilla.



tiistai 14. huhtikuuta 2020

Kevään hanhia.

Kymenlaakson hanhikevät alkoi viime vuosia varhemmin lumettoman talven jälkeen. Hanhimäärät eivät ole enää kasvaneet edellisvuosista, vaan etenkin tundrametsähanhia vaikuttaisi olevan aiempaa vähemmän. Olisiko muuttoreitti siirtynyt entistä lännemmäksi? 

Kaksi huhtikuista punakaulahanhea 8. päivä oli mukava yllätys, vaikka Iitin hanhi olikin bongaus.


Kuvassa Elimäen Villikkalan punakaula, jonka Jouni Repo löysi jo 31.3 Teutjärven rantapellolta.


Klasu on pyrkinyt laskemaan lajilleen kaikki näkemämme hanhiparvet, jos etäisyys ja valaistus sen vain on sallinut. Kuvan nukkuva hanhiparvikin laskettiin lajeittain, parvessa oli yli tuhat Anseria, etäisyys ja valaistus oli ihanteellinen.



Kuvassa tundrametsähanhia ja tundrahanhia. Tundrahanhia on tänä keväänä näkynyt enemmän kuin metsähanhia. Aiempina keväinä tundrametsähanhi on ollut valtalaji.


Taigametsähanhet hakeutuvat usein tulvapelloille joutsenten seuraan. Ne suosivat selvästi enemmän kosteikkoja kuin tundrametsähanhet, joita näkee toukokuussa usein ruokailemassa jopa poltetuilla viljapelloilla.


Taigametsähanhet ruokailevat yllättävän usein erillään arktisemmista hanhista omana ryhmänään. Kuvan keskellä takana on taigametsähanhia ja etualalla arktisempien Ansereiden sekaparvi.

sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Helmikuun lintuja. 400. blogi.

Helmikuussakin säätyyppi pysyi hyvin lauhana, eikä pysyvää lumipeitettä saatu Kotkan seudulle koko talvena.  Myös meri pysyi jäättömänä ja Suulisniemen lahdella kahdeksan harmaahaikaraa tekivät ensi kertaa onnistuneen talvehdinnan Kotkan alueella. 

Talvilajeja kertyi minulle lopulta 94. 

Muuttolintuja näkyi lauhoista ilmoista huolimatta helmikuussa vielä vähän. Yllättävin muuttohavainto oli 13.2. Eero Hietasen löytämät taigametsähanhet, 11 yksilöä Sippolan Ruotilasta. 


Pitkästä aikaa oli tunturipöllökin bongattavissa Kymenlaaksosta, kun Kouvolan Sydänmaalta ilmoitettiin pellonreunassa istumassa oleva ukuli. Lintua kuvattiin sitten hyvin kaukaa ja kuvaa vielä suurennettiin vielä kovasti käyttöön. Lopulta lintu saatiin varmistettua 3 kv koiraaksi. 


Tiutisesta Mika Rokka ilmoitti 23.2. merenrannalta löytyneen västäräkin. Mistä lie ilmaantunut runsaasti retkeillylle paikalle. 


Tämä blogi on nyt järjestyksessä 400. ja blogia on kirjoitettu Klaus Laineen kanssa.  Minun tavoitteeni retkihavaintojen kirjaamisesta on aika hyvin toteutunut.  Monelta osaltaan blogi on tietysti Klasun ansiota, myös blogin tekstien osalta. 

Luonnon muuttuminenkin on tullut jo kymmenessä vuodessa näkyviin melko voimakkaasti linnustossa. Lintuharrastus on hyvin suositeltava tapa havainnoida luontoa. 


lauantai 1. helmikuuta 2020

Tammikuun lintuja

Tammikuu jatkui hyvin lauhana joulukuun tavoin ja ensimmäinen muutaman sentin lumipeite satoi Kotkassa vasta kuukauden viime päivinä. Hyvin lauhoista ilmoista kertonee sekin, että sain tammikuussa vielä talvipinnat kuningaskalastajasta ja jalohaikarasta. Talvilajeja on nyt tammikuun lopulla tullut vastaan 83 lajia.



Harmaahaikaroita näkyi vielä 31.1 kahdeksan yksilön parvi Kotkassa meren rannalla. Päivisin haikarat ovat lähinnä torkkuneet ja näin säästäneet energiaa.



KyLY:n ensimmäiset tammikuiset harmaasorsat havaittiin kuukauden alussa Kotkan rannoilta, jopa kolme paria. Loppukuusta sorsia emme ole enää löytäneet etsinnöistä huolimatta.


Syksyn voimakas valkoselkätikkavaellus ei ole ainakaan vielä näkynyt runsastuneina havaintoina. Tosin parhaat tikka-ajat ovat vasta alkamassa helmikuun myötä. 


Nokkavarpusia on retkillä tullut vastaan vain pari yksittäistä lintua. Kuvassa Mustilan arboretumissa syksystä lähtien pyökkimetsässä talvehtinut nokkanisse.

sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Pihabongausta

Osallistuimme 25.1. pihabongaukseen kolmeen lehdoissa olevaan nakkeliruokintaamme. Ruokinnoilla kävi jo aiemmilla käynneillä havaitut tutut linnut. Yleisimmät linnut runsausjärjestyksessä olivat talitiainen, sinitiainen ja punatulkku. Päivän yllättäjät olivat lumettomassa lehdossa liikkuneet punakylkirastas ja lumikko.



Sinitiaisia näkyi ruokinnoilla samanaikaisesti 4-9 yksilöä, mutta todellisuudessa tunnin aikana ruokinnoilla kävi tali- ja sinitiaisia huomattavasti havaittua enemmän. Todellisen lukumäärän paljastaisi vasta aktiivinen rengastus ruokintapaikalla.


Osa pähkinänakkeleista on tunnistettavia ulkonäöltään yksilöllisesti. Tämä nakkeli on tunnistettavissa yksilöllisesti selvästä silmärenkaasta ja koiras europaealle keskimääräistä keltaisemmista jaloista. Yhteensä nakkeleita näkyi tutut kolme europaeaa ja kaksi asiaticaa.


Kuusitiaisia on käynyt tervaleppälehdoissa sijaitsevilla ruokinnoillamme vain harvoin. Tämänkin tintin on houkutellut paikalle lehdossa kasvavat muutamat pihdat, joissa syksyllä näkyi useampiakin kuusitiaisia ruokailemassa.


Tänä talvena on omilla ruokinnoillamme näkynyt vain käpytikkoja. Nyt kolmella käydyllä ruokinnalla yhteensä 7 yksilöä.


Vihervarpunen on käpylintujen ohella ollut yksi talven kuuluvimmista linnuista. Ruokinnoilla se oli neljänneksi yleisin laji heti punatulkun jälkeen.

tiistai 31. joulukuuta 2019

Joulukuun talvilintuja


Kulunut joulukuu on ollut Kotkan seudulla poikkeuksellisen lämmin eikä pysyvää lumipeitettä ole ollut vielä kertaakaan maassa. Myös merenlahdet ovat pysyneet pääosin jäättöminä. Talvilintuja on näkynyt ihan kivasti, mutta synkeän hämärät päivät ovat rajoittaneet vähän retkeilyä. Talvipinnatilanne on minulla joulukuun lopussa 70 lajia.


Harmaasorsia on alkanut talvisin näkyä vasta aivan viime vuosina. Kotkan Tiutisessa on jäättömillä rannoilla uiskennellut vielä kaksi paria joulukuun loppupuolella.


Nuoria harmaahaikaroita on yrittänyt talvehtimista sen sijaan jo koko 2000-luvun lauhoina alkutalvina. Kotkan rannoillakin on nyt näkynyt vähintään 6 yksilöä.


Pohjantikka on aina kiva havainto. Talvisin lajin tavoittaa helposti Sippolan aarnimetsästä, missä tämäkin naaras tuli kuvattua.


Tämän talven mielenkiintoisin lintu taitaa olla kirjosiipikäpylintu, joita on näkynyt etenkin arboretumien lehtikuusikoissa ja pihtametsiköissä enemmän vuosikymmeniin. Yleensä laji jää Kymenlaaksossa talvisin havaitsematta ja voi mennä 20 vuottakin ilman havaintoa lajista.


Pyrstötiainen kuuluu Kotkan seudun talvisiin peruslajeihin ja useampikin parvi on joulukuussa sattunut jo kohdalle.

keskiviikko 4. joulukuuta 2019

Poecile-tiaisia

Olemme loppukesästä lähtien etsineet pähkinänakkeleita Kymenlaakson perinteisiltä paikoilta. Nakkeleita löytyy vuosittain samoilta alueilta, joilla on sopivaa siemenravintoa varastojen tekemiseen, usein jättipalsamin tai makedonianmännyn siemeniä. 

Jatkuvasta talvisesta esiintymisestä huolimatta näillä paikoilla pesintää on tapahtunut vain harvoin. Tänä syksynä europaea-alalajia on löytynyt 33 yksilöä elokuun puolivälistä lähtien ja asiaticaa 6 yksilöä, kaikki lokakuussa.

Nakkeleita etsiessä näkyy runsaasti myös tiaisia ja tänään nakkeliretkellä tapahtuikin harvinainen tilanne: näimme kaikki Suomessa havaitut kolme Poecile-tiaista samana päivänä.

Viitatiainen löytyi lokakuun lopulla ja lapintiainen marraskuun lopulla. Myös hömötiaisia on näkynyt syksyn vaelluksen jäljiltä viime vuosia enemmän.



Yläkuvissa tänään Kotkan Ruonalassa kuvattu lapintiainen. Alakuvassa Haminan Vilniemessä löytöhetkellä kuvattu viitatiainen.



Yläkuvassa Haminan Pikiniemessä kuvattu asiatica-koiras. 


Yläkuvassa Sippolan arboretumissa kuvattu asiatica-naaras ja alakuvassa Kotkan Korelan asiatica-naaras.