Nokkavarpusia

Nokkavarpunen on yksi nopeimmin viime vuosina Kymenlaaksossa yleistyneistä lintulajeista. Alla lähikuvassa nokkavarpuskoiras.

Alakuvassa väritykseltään koirasta himmeämpi naaraslintu syömässä tuomennuppuja.

Nokkavarpuset sosiaalisina lintuina muodostavat myös runsastuessaan pesimäaikanaan pesimäyhteisön. Kuvan hautovan naaraslinnun lähin naapuri asusti 15 metrin päässä ja toiseen naapuriin oli etäisyyttä hieman enemmän, 60 metriä. Pesät sijaitsivat korkealla leppien latvustoissa.

Viikonlopun harvinaisuuksista vastasi jo tornien taistossa löytyneet lampiviklot, joita kävimme eilen katsomassa.

Tänään odottelimme Haminan Kirkkojärvellä pari tuntia lännestä mahdollisesti tulossa olevaa käärmekotkaa, mutta tuloksetta. Paikan ylitti kuitenkin haarahaukka matkallaan itään ja myöhäinen piekana menossa länteen, myös hiirihaukkamuutto itäänpäin oli melko vilkasta.

Ansermuuton loppu

Kävimme vielä tänään kerran kiertämässä Muhjärven ja Teutjärven hanhipellot. Valkoposkihanhien muutto on voimistunut ja pelloilla niitä näkyi nyt 13 000 ruokailemassa. 

Tundrahanhia näkyi 23 ja enää vain yksi tundrametsähanhipari.

Kevään ensimuuttajilla, kuten kuvan töyhtöhyypällä, pesintä alkaa jo olemaan poikasvaiheessa.

Retken päätteeksi kävimme bongaamassa Kymijoen Huumanpohjasta juhlapukuisen jalohaikaran. Niitä on nyt tänä keväänä Suomessa näkynyt ennätysmäärä.

Hevossaaren haleja

Tänään staijasimme Hevossaaressa nelisen tuntia. Sinä aikana näkyi kymmenkunta enemmän tai vähemmän muuttavaa merikotkaa. Alakuvassa on vuoden ikäinen 2kv merikotka.  Sen kaikki kyynärsulat ovat terävästi sahalaitaiset.

Seuraavassa kuvassa on 2-vuotias 3kv merikotka, jonka kyynärsulat ovat kuluneet ja pyöristyneet sekä osin vaihtuneetkin.

Lieneekö paikallinen merikotkapari epäonnistunut pesinnässään, koska molemmat olivat ajoittain ilmassa pienten poikasten aikaan.  Pienempi, ylempi lintu, on koiras.

Tämän päivän erikoisuuksia oli länteen muuttanut mustapyrstökuiri ja ilmassa lahden yllä naarasta jahdanneet kolme harmaasorsakoirasta. Eilinen erikoisuus oli 2 - 3 km:n etäisyydellä, eteläpuolella lekutellen saalistellut valkeahko petolintu, jolla oli mustat terävät siivenkärjet. Saalisteltuaan viitisen minuuttia, se poistui klo 10.45 WSW. 

Alakuvassa on paikalla viime sunnuntaina viihtyneet kaksi jalohaikaraa, +2kv jp ja 2kv -jalohaikara. 

Väkevänjärven kiljukotka

Tänään Ylämaan Väkevänjärvellä vanha kiljukotka aloitti soitimensa klo 9.45 Venäjän puolella ja jatkoi soidintamista aktiivsesti melko kaukana lähes puoleen päivään asti.

Iltapäivällä kello kahden maissa kotka kävi hetkellisesti myös Suomen puolella Iskulahdella saalistamassa. Silloin sen ohilennosta onnistuin saamaan muutaman kuvan.

Linnun oikean siiven harittajista ovat kolmonen ja nelonen aivan kärjestä katkenneet, muuten lintu oli hyvin ehytsiipinen. Siiven yläpinnalla ei näkynyt minkäänlaista vaaleata siipijuovan aihetta iphien kärjessä eli lintu oli vanha.

Huomaa alakuvassa pitkä kiljukotkamainen seiskan harittaja, kun pikkukiljukotkalla se olisi lyhyempi. Viime vuonna kävimme paikalla kymmenkunta kertaa, mutta kiljukotkaa emme silloin havainneet. Tänä vuonna tärppäsi toisella kerralla.

Kevät etenee

Tänään kiertäessä Teutjärven rantapeltoja näkyi kolme yksinäistä kurkea pelloilla ruokailemassa. Aikaisemmin keväällä linnut ovat näkyneet aina pareittain. Olisikohan toiset emoista jo hautomassa.

Hanhia löytyi pelloilta edelleen runsaasti.  Tundrahanhia 2100, tundrametsähanhia 2000, lyhytnokkahanhia 5 ja arktiset valkoposkihanhet ovat lisääntyneet, niitä löytyi nyt yli 500.

Yläkuvan pikkutikkanaaras rummutteli ja kuunteli vastausta Kyminlinnassa. Niiden soidinkausi alkaa olla kiihkeimmillään. 

Isonokkosperhosia emme ole nähneet tänä keväänä vielä, vaikka niitä olemme käyneet pari kertaa etsimässä. Neitoperhosia, sitruunaperhosia ja jokunen suruvaippa näkyi perhosia etsiessä.

Peltoretkeily jatkuu

Eilen aamulla kauniissa auringonpaisteessa Miehikkälän mäntykankailta kulorastaiden surumielinen huilu kuului useammaltakin paikalta ja pienellä metsäpellolla näkyi rastaita ruokailemassa.

Tänään kiersimme jälleen Muhjärven ja Teutjärven hanhipellot. Tundrahanhia löytyi 2100 ja myös tuntrametsähanhia löytyi sama määrä 2100 eli tundrahanhien määrä on alkanut suhteellisesti lisääntymään. Lyhytnokkahanhia näkyi neljä, mutta ainuttakaan määritettävissä olevaa taigametsähanhea ei havaittu.

Myös valkoposkihanhien määrä on alkanut pikku hiljaa lisääntymään. Niitä löytyi tänään 260 yksilöä Ansereiden joukosta.

Tundrametsähanhiparvet ovat pelloilta tundrahanhia vaikeammin löydettävissä, koska ne suosivat usein sänki- ja mullospeltoja. Tundrahanhiparvet löytyvät helposti avoimilta laidunniityiltä.

Koko päivän peltoretkeltä ei näkynyt ainoatakaan tinnua tai suohaukkaa, ne ovat olleet muutenkin hyvin vähissä koko kevään.

Hanhet

Iitin Sääksjärvellä keväinen lämpötila nousi 16 asteeseen. Hanhia paikalta ei löytynyt, mutta Muhjärven ja Teutjärven ympäristöstä löytyi peräti 7000 rossicusta/tundrahanhea, joiden joukossa oli myös parisataa valkoposkihanhea.

Muhniemen suuresta Anserparvesta löytyi kolme paritonta lyhytnokkahanhea. Samassa parvessa oli myös kaksi keltaisella kaurarenkaalla rengastettua tundrametsähanhea.

Teutjärven suurparvea merikotka lennätteli sen verran pahasti, että tundra- ja metsähanhien lajisuhde jäi laskematta. 

Kuvan merikotka on kuitenkin kuvattu eilen Haminan Hevossaaresta. Kotka on siivistään mielenkiintoisen värinen.