Viikko sitten lauantaina kävellessämme Kymijoen suistossa kuului yllättäen selän takaa viitatiaisen kutsuääntä. Lintu näyttäytyi hetkisen pienen pensaan latvassa ja lensi metsän sisään. Lintua ei enää tullut näkyviin etsinnäistä huolimatta.
Asetimme paikalle ruokinnan ja lintu ilmaantuikin muutaman päivän kuluttua paikalle aktiivisesti ruokailemaan kolmen hömötiaisen kaverina.
Alla olevassa kuvassa näkyy hyvin ylänokan tyven valkea läikkä, joka erottaa linnun valokuvissa hömötiaisesta. Valkea poski on takaosastaan viitatiaisella hieman rusehtava.
Ruskealla selkäpuolella ei näy siiven päällä hömötiaiselle tyypillistä vaaleaa paneelia.
Tässä hömötiainen, rodultaan borealis eli selkäpuoli on sillä harmaa. Linnun poski ulottuu niskaan valkeana ja siivellä näkyy vaalea paneeli sekä nokan tyveltä puuttuu vaalea läikkä.
Viikonlopulla näkyi edelleen urpiaisia ruderaattikentillä satapäisiä parvia. Joukossa näkyi myös muutamia alla olevia tundraurpiaisia.
Vuosiin ei ole näkynyt niin komeita urpiaisparvia ruderaateilla kuin tänä syksynä, viimeisen parin viikon aikana. Asian tekee mielenkiintoiseksi parvissa esiintyvät tavallista ruskeammat urpiaiset, jotka lienevät ruskourpiaisia. Kuvan etualalla punarintainen koiras ja oikealla naarasruskourpiainen.
Ruskourpiainen on selkäpuolelta lämpimän ruskea. Niskan ja selän värityksessä ei ole värieroa. Isojen peitinhöyhenien kärjessä on voimakas kellahtava sävy, kuten siipisulkien reunuksissakin.
Alakuvassa on sama koiraslintu etupuolelta.
Tässä naaras selkäpuolelta kuvattuna.
Sama naaras edestä kuvattuna. Linnulla on voimakas kellanruskea sävy rinnan yläosassa ja sivuilla.
Tänään löytyi myös kahdeksan yksilön vuorihemppoparvi. Niiden lämpimän ruskea sävy on hyvin samankaltainen kuin ruskourpiaisella. Kuvassa yläperästään ruusunpunertava koiras.
Tunturien vuorihemppo etelämmässä kesäisemmissä maisemissa ruderaatilla.
Eilen löytyi komea yhdeksän yksilön tunturikiuruparvi Kotkan Mussalosta. Tunturikiurujen päämuutto on usein lokakuun puolivälissä ilmojen viiletessä ja ensimmäisten lumisateiden tultua tuntureille.
Urpiaisia näkyi tänä viikonloppuna satapäisinä parvina ruderaattikentillä. Joukossa oli myös yllättävän paljon ruskeitakin urpiaisia. Kuvassa tavallinen urpiainen.
Myös tiltaltteja on edelleen runsaasti vesistöjen lähettyvillä pensaikoissa. Kuvan lintu on yksi kymmenen tiltaltin parvesta tältä päivältä.
Tänään löytyi myös yksi uusi europaea-rodun pähkinänakkelinaaras.
Sunnuntaina kävimme kunnon hanhiretkellä Elimäen ja Iitin suunnassa. Valkoposkien yhteismäärä lähenteli 200 000 yksilöä.
Elimäenjärvellä oli edelleen paikalla muutama päivä sitten löytämämme sinihanhea muistuttava risteymähanhi.
Kuvassa on Anserhanhen ja valkoposkihanhen risteymä. Punaiset jalat ja punainen nokka viittaavat Anseriin ja hartiahöyhenten kuviointi valkoposkihanheen. Hyvin pieni nokka ja runsas valkea väritys tuo mieleen eskimohanhen.
Kuvan punakaulahanhi on viihtynyt Elimäellä myös useamman päivän.
Kymenlaaksossa on Anserhanhia edelleen hyvin vähän. Päivän retkellä näimme niitä vain toistasataa yksilöä, tämä rossicuspari oli tien poskessa Sääksjärvellä. Pitempinokkainen koiras piti vahtia naaraan ruokaillessa.
Runsaasti valkoposkihanhia oli etenkin Iitin Sääksjärvellä. Kuva on kyläyhdistyksen lintutornista. Kymmeniä tuhansia hanhia oli iltapäivällä nähtävissä hienosti myötävalossa ja kyläläiset kävivät vieraineen niitä ihailemassa.
Tänään kävimme katsomassa Muhjärven ja Teutjärven hanhitilannetta. Valkoposkihanhia näkyikin runsaasti, selvästi yli 100 000 yksilöä. Anserhanhia näkyi niukasti, tundrametsähanhia 80, taigametsähanhia 6 ja vain 10 tundrahanhea.
Kuvassa osa Muhniemen Kylänahon 50 000 yksilön hanhiparvesta. Todennäköisesti merikotka nosti ne hetkellisesti lentoon.
Elimäen Villikkalasta löytyi 10 000 yksilön valkkariparvesta leukistinen hanhi. Sama hanhi näkyi 24.9. Kotkan Tavastilassa noin 30 km:n päässä tältä paikalta.
Alakuvassa sama hanhi kuvattuna Kotkassa 24.9.
Elimäen keskustassa kahden risteymähanhen lisäksi löytyi vanha punakaulahanhi 12 000 yksilön valkoposkihanhiparvesta. Mielenkiintoiset risteymät, toisessa mukana eskimohanhea, olivat vain kaukoputkella saavutettavissa.
Alakuvan punakaulahanhi on kuvattu Pyhtään Länsikylästä 24.9.
Vuosien odottelun jälkeen piekanoja on vihdoinkin näkynyt useampia paikallisena pelloilla. Lauantaina Virolahden Häppilän laidunniityllä oli peräti yhdeksän piekanaa samanaikaisesti pellossa. Kuvan neljä lintua ovat jo lähdössä pellolta muutolle.
Samalla pellolla näkyi myös kolme paikallista hiirihaukkaa, kuvassa nuori lintu. Paikalla lienee myyrätihentymä, koska myös tuulihaukkoja oli paikalla kahdeksan.
Virolahden hautausmaalle oli ilmestynyt sunnuntaina uusi pähkinänakkeli -pariskunta viiden vuoden tauon jälkeen, rotua europaea.
Yläkuvassa naaraslintu varastoi jättipalsamin siementä.
Tässä valkorintainen koiraslintu.
Haminan Metsäkylässä tuli lauantaina bongattua punakaulahanhi, kuvauspaikka ei ollut paras mahdollinen. Lintu kyllä erottui joukosta selvästi kiikareillakin.
Syysmuutto alkaa nyt olla vilkkaimmillaan. Kymenlaaksossa tämä on ollut toinen peräkkäinen hyvä jalohaikarasyksy.
Myös petolinturintamalla on ollut vilkasta. Etenkin sinisuohaukkoja on näkynyt hyvin. Kuluneena viikonloppuna näin 17 sinisuohaukkaa, jotka olivat pääasiassa nuoria lintuja.
Tänään Virolahden Kattilaisissa tuli linturetkellä vastaan syksyn kolmas nuori arosuohaukka. Sinisuohaukkoja on vastaavasti näkynyt syksyllä jo kymmeniä.
Kulunut syksy on ollut erinomainen myös mehiläishaukoilla. Kuvassa Virolahden hautausmaalla tänään kuvattu nuori lintu.
Myös pähkinänakkelin europaea -rotua on ollut hyvin liikkeellä. Tässä kaksi koiraslintua viikonlopulta. Huomaa erot valkean silmäkulmajuovan voimakkuudessa näillä kahdellä eri koirasyksilöllä.
