Kevät etenee

Kymenlaakson pelloille on alkanut ilmaantumaan pieniä pälviä vasta aivan viime päivinä. Pelloilla onkin näkynyt tähän mennessä melko vähän muuttolintuja, mutta Haminan Lupinlahden sulaan on jo ilmestynyt kohtalaisesti vesilintuja.

Etenkin sadan merihanhen ryhmä on pitänyt lahdella kovaa meteliä. 

Yhdellä hanhista on ollut sininen kaularengas 2TS, jonka Tatu Hokkanen laittoi linnulle itäisellä Suomenlahdella viime kesänä. Hanhi ilmaantui heinäkuun lopulla Lupinlahdelle, josta se siirtyi elokuussa Pyhtään Tammijärvelle ja sieltä edelleen lokakuun alussa Unkarin Hortobagyyn.

Lahdelle ilmaantui 18.3. juhlapukuinen jalohaikara, jonka nokka ei ollut vielä ehtinyt täysin tummua. Nilkat olivat kuitenkin jo vaalenneet ja linnulla oli pitkät hartijahöyhenet. 

Kuvassa Elimäen Tolkkilasta pulmusia lennossa talventörröttäjien yläpuolella.

Kevättalvisia päiviä

Maaliskuussa kevät ei ole Kymenlaaksossa juuri edennyt. Linturetkillämme on ollut tyytyminen lähinnä talvilintuihin. 

Talvikuukausina ei tullut yhtään varpuspöllöä vastaan, mutta maaliskuussa Kyminlinnassa tikkojen varoittelu paljasti yhden liikkeellä olleen varpuspöllön.

Viirupöllöjä on nyt hankikelien aikana tullut sitä vastoin minulle vastaan jo neljä yksilöä. 

Tänään Virojoen keskustassa, rivitalon pihassa lehtikuusessa lämmitteli ja torkkui talven neljäs viirupöllö.

Pähkinänakkeleita on nyt maaliskuussa näkynyt Kymenlaakson eteläosissa pitkälti toistakymmentä yksilöä, joista pari on uusia löytöjä, merkkinä kevätliikehdinnästä.

Viime kesänä taisi peltopyiden pesinnät onnistua hyvin. Elimäellä on tullut vastaan pari eri parvea. Kuvassa Ratulan lintuja.

Helmikuun jälkeen ei ole tullut vastaan vielä yhtään kiurua lumisilla pelloilla.

Kevättä ilmassa

Helmikuun lopun pakkasaamut mahdollistivat hankikelit, jolloin pystyi paremmin kiertelemään peltojen ja metsien reunoilla. Pöllötilannekin parani hieman helmikuun lopulla. Olisiko hankikelillä ollut osuutta asiaan?

Yläkuvassa viirupöllö torkkumassa ilta-auringossa.

Kävimme bongaamassa lapinpöllöä, jota emme havainneet. Lähettyviltä löytyi kuitenkin hakkuuaukean reunalta spontaani lappalainen saalistelemassa.

Talvipinnoja kertyi Kymenlaaksosta 75 lajista. Ensimmäiset kiurutkin ehtivät talvipinnaksi.

Vielä muutama päivä sitten meri oli jäässä, mutta toissapäiväinen kova luoteistuuli hajotti jäät. Odotamme kuvan paikalle hyvää petomuuttoa huhtikuulle 😊.

Talven selkä taittumassa

Kulunut talvi on ollut pitkästä aikaan runsasluminen, joka on hankaloittanut huomattavasti linturetkeilyä. 

Nyt helmikuun puolivälissä päivien pidentyminen 
lämmenneiden säiden kanssa on saanut linnut äänekkäiksi ja retkeily on mukavampaa kuin sydäntalven hiljaisuudessa.

Tänään tervalepikoissa raikasi valkoselkätikkojen rummutus ja pähkinänakkelien kuikutus kevään lähestymisen merkiksi.

Kuvan valkkarikoiraan on rengastanut Tatu Hokkanen punaisella lukurenkaalla RJ.  Kiikarilla lukurenkaat ovat hankalia luettavia, mutta valokuvista niiden lukeminen on helpompaa.

Hyvän nakkelisyksyn jäljiltä on niiden talvireviirejä pelkästään Haminassa kymmenkunta.  Parittomat koiraat ovat viime päivinä olleet vilkkaasti äänessä. Kuvassa europaeapari, joiden sukupuoli on lähietäisyydeltä helposti määritettävissä.

Pöllöjä on talven aikana näkynyt päivisin huonosti, vain muutamia hiiripöllöjä ja Haminan Hevoshaassa  yllättäen näkynyt helmipöllö.  Päivällä liikkeellä oleva helmari on harvinaista herkkua.

Kymenlaaksossa talvehtivat luhtakanat ovat selvinneet aiemmin ruokinnan avulla hyvin kevääseen jopa -30 asteen pakkasista.  Kuvassa kana on tulossa kuvaajan heittämälle jauheliha-aterialle.

Talvipinnatilanne on edennyt 71 lajiin.

Tammikuun alkua

Kotkan Katariinan tervaleppälehdon ruokinnalle on jäänyt talvehtimaan uuttukyyhky kolmen sepelkyyhkyn seuraan. Kyseessä on ensimmäinen havainto Kotkansaarella talvehtivasta uuttukyyhkystä.

Haminan keskustassa talvehtivasta kottaraisesta tuli talvipinna.

Kotkan Tiutisessa näkyi vielä tammikuussa punakylkirastas, joka on marjaisena vuonnakin Kotkan alueella hyvä havainto.

Kotkan alueella on jäänyt talvehtimaan 500 - 600 sinisorsaa ja niiden joukossa on Karhulassa ruokinnalla myös siipiviallinen laulujoutsen.

Tänään Elimäen Värälän urpiaisparvesta löytyi parikymmentä tundraurpiaista ja yksi hemppo. Talvipinnatilanne koheni hieman, on nyt  67.

Vuoden vaihtuessa.

Uudenvuoden aattona kävimme Elimäellä linturetkellä. Mustilan makedonianmänniköstä tulikin talvipinna pähkinähakista. 

Raussilan tunturikiuru oli edelleen paikalla. Samalla paikalla talvehti myös edellisenä talvena tunturikiuru, olisiko sama yksilö.

Petolintuja tuli tänään retkellä hyvin vastaan talvikaudeksi. Tolkkilasta piekana, Mettälästä tuulihaukka ja Ratulasta ampuhaukka. 

Myös kanahaukkoja näkyi, kaksi yksilöä.  Vanha kanahaukka tähysteli voimalinjalla Ratulassa mahdollisia peltopyitä.

Hieman edellistä nuorempi, mutta myös vanha kanahaukka on kuvassa saanut havainnon peltopyistä Raussilasta.

Lintu havaitsi kahdeksan peltopyytä lumiselta pellolla syömässä. Samassa parvessa oli vielä viikko sitten yhdeksän yksilöä. 

Lapintiainen Haminassa.

Tänään kävin bongaamassa Haminan Metsäkylästä lapintiaisen, josta samalla tuli itselleni 300. elis.  Lintu kävi männikössä sijaitsevalla ruokinnalla yhdessä muiden metsätiaisten kanssa.  

Kyseessä oli vasta 7. talviaikainen havainto kautta aikojen Kymenlaaksosta. 

Paikalla kävi myös pari hömötiaista...

töyhtötiaispari, kuusitiainen,  tali- ja sinitiaisia sekä kaksi puukiipijää. Bongareita oli paikalla samaan aikaan parisenkymmentä.