Kevättä ilmassa

Helmikuun lopun pakkasaamut mahdollistivat hankikelit, jolloin pystyi paremmin kiertelemään peltojen ja metsien reunoilla. Pöllötilannekin parani hieman helmikuun lopulla. Olisiko hankikelillä ollut osuutta asiaan?

Yläkuvassa viirupöllö torkkumassa ilta-auringossa.

Kävimme bongaamassa lapinpöllöä, jota emme havainneet. Lähettyviltä löytyi kuitenkin hakkuuaukean reunalta spontaani lappalainen saalistelemassa.

Talvipinnoja kertyi Kymenlaaksosta 75 lajista. Ensimmäiset kiurutkin ehtivät talvipinnaksi.

Vielä muutama päivä sitten meri oli jäässä, mutta toissapäiväinen kova luoteistuuli hajotti jäät. Odotamme kuvan paikalle hyvää petomuuttoa huhtikuulle 😊.

Talven selkä taittumassa

Kulunut talvi on ollut pitkästä aikaan runsasluminen, joka on hankaloittanut huomattavasti linturetkeilyä. 

Nyt helmikuun puolivälissä päivien pidentyminen 
lämmenneiden säiden kanssa on saanut linnut äänekkäiksi ja retkeily on mukavampaa kuin sydäntalven hiljaisuudessa.

Tänään tervalepikoissa raikasi valkoselkätikkojen rummutus ja pähkinänakkelien kuikutus kevään lähestymisen merkiksi.

Kuvan valkkarikoiraan on rengastanut Tatu Hokkanen punaisella lukurenkaalla RJ.  Kiikarilla lukurenkaat ovat hankalia luettavia, mutta valokuvista niiden lukeminen on helpompaa.

Hyvän nakkelisyksyn jäljiltä on niiden talvireviirejä pelkästään Haminassa kymmenkunta.  Parittomat koiraat ovat viime päivinä olleet vilkkaasti äänessä. Kuvassa europaeapari, joiden sukupuoli on lähietäisyydeltä helposti määritettävissä.

Pöllöjä on talven aikana näkynyt päivisin huonosti, vain muutamia hiiripöllöjä ja Haminan Hevoshaassa  yllättäen näkynyt helmipöllö.  Päivällä liikkeellä oleva helmari on harvinaista herkkua.

Kymenlaaksossa talvehtivat luhtakanat ovat selvinneet aiemmin ruokinnan avulla hyvin kevääseen jopa -30 asteen pakkasista.  Kuvassa kana on tulossa kuvaajan heittämälle jauheliha-aterialle.

Talvipinnatilanne on edennyt 71 lajiin.

Tammikuun alkua

Kotkan Katariinan tervaleppälehdon ruokinnalle on jäänyt talvehtimaan uuttukyyhky kolmen sepelkyyhkyn seuraan. Kyseessä on ensimmäinen havainto Kotkansaarella talvehtivasta uuttukyyhkystä.

Haminan keskustassa talvehtivasta kottaraisesta tuli talvipinna.

Kotkan Tiutisessa näkyi vielä tammikuussa punakylkirastas, joka on marjaisena vuonnakin Kotkan alueella hyvä havainto.

Kotkan alueella on jäänyt talvehtimaan 500 - 600 sinisorsaa ja niiden joukossa on Karhulassa ruokinnalla myös siipiviallinen laulujoutsen.

Tänään Elimäen Värälän urpiaisparvesta löytyi parikymmentä tundraurpiaista ja yksi hemppo. Talvipinnatilanne koheni hieman, on nyt  67.

Vuoden vaihtuessa.

Uudenvuoden aattona kävimme Elimäellä linturetkellä. Mustilan makedonianmänniköstä tulikin talvipinna pähkinähakista. 

Raussilan tunturikiuru oli edelleen paikalla. Samalla paikalla talvehti myös edellisenä talvena tunturikiuru, olisiko sama yksilö.

Petolintuja tuli tänään retkellä hyvin vastaan talvikaudeksi. Tolkkilasta piekana, Mettälästä tuulihaukka ja Ratulasta ampuhaukka. 

Myös kanahaukkoja näkyi, kaksi yksilöä.  Vanha kanahaukka tähysteli voimalinjalla Ratulassa mahdollisia peltopyitä.

Hieman edellistä nuorempi, mutta myös vanha kanahaukka on kuvassa saanut havainnon peltopyistä Raussilasta.

Lintu havaitsi kahdeksan peltopyytä lumiselta pellolla syömässä. Samassa parvessa oli vielä viikko sitten yhdeksän yksilöä. 

Lapintiainen Haminassa.

Tänään kävin bongaamassa Haminan Metsäkylästä lapintiaisen, josta samalla tuli itselleni 300. elis.  Lintu kävi männikössä sijaitsevalla ruokinnalla yhdessä muiden metsätiaisten kanssa.  

Kyseessä oli vasta 7. talviaikainen havainto kautta aikojen Kymenlaaksosta. 

Paikalla kävi myös pari hömötiaista...

töyhtötiaispari, kuusitiainen,  tali- ja sinitiaisia sekä kaksi puukiipijää. Bongareita oli paikalla samaan aikaan parisenkymmentä. 

Talvipinnakausi alkoi

Joulukuun alussa alkoi jokavuotinen talvipinnojen kerääminen. Itsenäisyyspäivänä Kotkan Katariinan Mansikkalahdessa etsi västäräkki sulasta rantavedesä ruokaa. Sen jälkeen sitä ei enää näkynytkään.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä Haminan Pikiniemen lepikosta lennähti rannalle punakylkirastas. Marjalintuja on näkynyt nyt talvipinnakautena erittäin vähän. Toistaiseksi on rätky ja tilhi vielä näkemättä.



Katariinan Mansikkalahdessa on västäräkin lisäksi tullut hyvä talvipinna myös harmaasorsasta.  Koiras on siipiviallinen, mutta naaras vaikutti terveeltä linnulta.

Eilen Haminan Kirkkojärveltä tuli pitkästä aikaa talvipinna myös viiksitimalista.

Katariinan uuttukyyhkykin lennähti tänään rantamäntyyn. Se on tähän mennessä 54. talvipinna.

Asiatica

Viimeisen viiden vuoden aikana olemme nähneet Kymenlaakson rannikolla neljä asiaticaa, joista nyt löytynyt oli vasta ensimmäinen naaraslintu. 

Vastaavana aikana on löytynyt eri europaeayksilöitä yli 90, joista enemmistö on ollut naaraita. 

Yläkuvassa on nuori naaraslintu, jonka pystyy määrittämään iälleen iphien valkeista kärjistä. Vanhalla linnulla niitä ei enää näkyisi.

Asiaticaksi lintu tunnistuu myös selvästi valkeasta otsasta, terävästä nokankärjestä, valkeammasta vatsanpuolesta ja myös pienemmästä koosta. 

Alakuvassa on yksi kolmesta näkemästäni asiaticakoiraasta, kuva on Kotkan Hirssaaresta vuodelta 2015.  Huomaa valkeat kärjet myös keskimmäisissä peitinhöyhenissä ja hyvin tummat jalat.

Alla on tänään kuvattu Virolahden kirkolta tyypillinen europaeanaaras.

Huomaa, että europaelta siipijuova puuttuu, otsassa on niukasti valkeaa ja vatsapuoli on laajemmin punertava.