26.6.2011 Haminan Kirkkojärvellä kirkkaassa auringonvalossa, aamuretkellä, puun oksalla oli kaksi pussitiaisen poikasta ja pesästä kurkki vielä kolmas poikanen. Emo toi niille nokassaan ruokaa. Oli pussitiaisen lentopoikue! Oli hienoa, että lintu oli saanut rauhassa pesiä. Sitä olinkin jännittänyt aika paljon ja tietoisesti olimme käyneet paikalla läheisellä tiellä vain muutamia kertoja. Aikaisemmin olimme myös toisaalla Kirkkojärvellä, nähneet niiden lisäksi myös kolmannen aikuislinnnun, koiraan. Pussitiainen on ilmaston lämpenemisen myötä ehkä vakiintumassa Suomeen uudeksi pesimälajiksi.
Arohyyppä on keskisen Aasian kahlaajalintu. Olin mukana 13.7.2011, kun se löytyi seitsemännen kerran Suomesta, Elimäen pellolta. Sen maailman kannaksi on kirjattu 600 - 1900 yksilöä, mutta nykyisin tarkennetussa laskennassa noin 5000 yksilöä. Määrä on erittäin vähäinen.
Kiljukotkan, oikeastaan kaksikin vanhaa lintua saattoi löytää aivan rajan pinnasta, kun se saapui myyräjahtiin Ylämaan Väkevänjärvelle.
Toki monia muitakin tapahtumia jäi mieleen, usein kaikkien kivointa on löytää itse jokin lintu, sen arkipuuhissa, osana luontoa. On ollut hienoa ymmärtää erilaisten havaintojen kautta luonnon monimuotoisuutta ja haavoittuvuutta.
