maanantai 10. kesäkuuta 2019

Määrittämisen ihanuutta - Rantahaan uunilintu

Sunnuntaina 9.6 löytyi Salminlahden lintutornille vievän polunvarren metsiköstä mielenkiintoisesti laulava Phylloscopus, jonka lopulliseen oikeaan määritystulokseen vierähtikin useampi tunti. 

Lintu lauloi korkealla puiden latvustossa lyhyttä, mutta hyvin lapinuunilintumaista säettä. Iltapäivän tuulisissa olosuhteissa laulua kuului vain harvakseltaan muutama säe eikä korkealla liikkuneesta fyllarista kiikareilla juuri tuntomerkkejä näkynyt. Niinpä alustava määritys oli muuttomatkalla oleva lapinuunilintu, joka lauloi vajaata säettä. Lapinuunilintu-atrappiin eikä myöskään soitettuun pajulinnun lauluun se ei reagoinut mitenkään. 

Lopulta ainoa ääni oli vuoriuunilinnun kutsuääni, jota se tuli ihmettelemään hetkeksi lähietäisyydelle. Lintu näkyi nyt hyvin ja vaikutti pajulinnulta. Tässä vaiheessa oli kuultu myös hyvin korkeaa kirkasta iizzt -ääntä, jota kuului välillä tiuhaan toistettuna. Tätä ääntä kuulunee joskus myös pajulinnulta. 

10.6 fyllari oli edelleen paikalla ja lauloi  aamulla vuoriuunilintumaisen lyhyttä säettään aktiivisesti. Pari kertaa se yritti aloittaa nyt säkeen myös pajulintumaisesti, mutta yritys lopahti alkuunsa. Mielenkiintoista oli ettei kertaakaan kuultu pajulinnun hyitt kutsuääntä tuntien tarkkailusta huolimatta. Ainoastaan usein kuului hyvin korkeaa iizzt -ääntä jota se vaikutti käyttävän kutsuäänenä. 

Lopulta tulimme siihen tulokseen, että kyseessä on pajulintu, joka jostain syystä on oppinut vuoriuunilintumaisen laulun. 




Itse opin asiasta sen, että lintujen määrittäminen on mielenkiintoista. Iltamyöhään tuli kotona kuunneltua erilaisia Phylloscopuslajien laulu- ja kutsuääniä. Kovasti oli vuoriuuunilintumainen ääni nyt kyseessä. Äänite on saatu Teolta. Huom. Äänittessä kirkas ääni on punarinnan.