Tänään tuli kierrettyä Kotkansaaren rantoja lokkien toivossa kovassa etelätuulessa ja räntäsateessa. Jospa etelätuuli olisi tuonut rantaan lokkeja katseltavaksi.
Näkyikin lokkeja, lähinnä kalalokkeja satakunta ja vain kaksi harmaalokkia.
Toisin oli vielä paikallisradio Lokin aikoihin, jolloin Kotkan maisemakuvaan olennaisesti kuuluivat lokkiparvet. Nyt ei ole lokkeja, mutta ei ole omaa paikallisradiotakaan.
Eniten kalalokkeja nyt löytyy Mansikkalahdesta, sorsien ruokintapaikalta.
Selvä vähemmistö kalalokeista oli nuoria lintuja, kuvassa 1kv kalalokki ja takana nuori harmaalokki.
Kalalokki etsimässä ravintoa kovassa tuulessa avoveden ja jään reunalta.
Osallistuimme Kymenlaakson lintutieteellisen yhdistyksen perinteiseen linturalliin 6.12. perinteisellä Team Nakkeli -porukalla. Löysimme 36 lintulajia. Osallistujia oli 7 joukkuetta ja voittajajoukkue sai kasaan 48 lintulajia. Paras omista lajeistamme oli lapasotka.
Kyseessä oli 1kv koiras, joka on tunnistettavissa sukupuolelleen selkäpuolen harmahtavista höyhenistä. Nokan tyven vaalea laikku on jo alkanut pienentymään. Nuorilla 1kv naarailla nokan tyvilaikku olisi paljon selvempi ja poskella sillä olisi selkeä vaalea laikku. Vanhat koiraat olisivat tähän aikaan jo juhlapuvussa.
Harvoin rallissa saa kaikkia peruslajejakaan. Meiltä jäi tällä kertaa puuttumaan mm. punatulkku ja korppi. Eikä Haminassa viipyileviä kottaraisiakaan nähty, vaikka tänään ne näkyivätkin välittömästi paikalla käydessämme.
Joulukuussa alkoi talvipinnojen laskenta ja niitä kertyi ensimmäisenä päivänä 29. eri lintulajista. Tänään merenlahtien rannat olivat jo osittain ohuen jään peitossa. Kyhmyjoutsenia, nokikanoja, kanadanhanhia oli pakkautunut suliin ja kauempana avoimella merellä näkyi pilkkasiipi ja merimetso. Talitintti on usein talviretkelle lähtiessä ensimmäinen lintuhavainto.
Tällä hetkellä Kymenlaakson talvilinnusto vaikuttaa normaalia hiljaisemmalta.
Ainoastaan hiiripöllöjä on ennätyksellisen paljon, Kymenlaaksossa niitä on havaittu noin 170 yksilöä syksyn aikana, esiintymisen painottuessa Luoteis-Kymenlaaksoon.
Kuvassa yksi harvoista etelärannikolle jääneistä pöllöistä, kuvattuna tänään Pyhtään Siltakylässä.
Kiertelimme viikonvaihteessa lähirannoilla, lähinnä Haminan Pappilansaaressa ja Heinlahdessa sekä vähän Hovarilla. Ensi viikolla pakastuu ja rannat alkavat jäätyä, linnutkin saattavat rannoilta vähentyä.
Pappilansaaren rannan tuntumassa sukelteli lauantaina nuori allinaaras. Tänä syksynä Lupinlahdella on näkynyt tavallista enemmän alleja.
Kauempana salmella näkyi tukkasotkien joukossa 15 lapasotkaa ja punasotka.
Menimme seuraavana päivänä katsomaan, olisiko alli vielä aivan rannalla. Silloin ohitse lensikin myöhäinen rantasipi vastapäiselle rannalle. Rantasipi tuli havaittua aluksi sen äänestä ja se tuli vielä varmistettua kiikareilla ja kaukoputkella.
Huumanhaarassa oli kyhmyjoutsenpari poikasineen rannan tuntumassa.
Lupinlahdella kyhmyjoutsenia oli kymmeniä. Poikasia ja nuoria valkeita aikuisia, joilla on pesiviä vanhoja lintuja vaaleamman punainen nokka (kuvassa vasemmalla) sekä vanhempia aikuisia tumman oranssisine nokkineen.
Retkiaika hämärtyi liikaa jo hyvissä ajoin iltapäivällä ja hämärtyy vielä lisää talvea kohti.
Eino-myrsky ulottui viikonvaihteessa Kotkaankin. Pysyttelimme osan aikaa suojaisassa Mansikkalahdessa, jonne valkoinen sorsa-ankka oli ilmaantunut myös tuulensuojaan. Ilmeisesti sama lintu oli viettänyt alkusyksyä Pyhtään Heinlahdessa. Toissakesänä Kotkan Huumanpohjassa oli kaksikin valkoista sorsa-ankkaa.
Pyrstön päällisen kiharat paljastavat linnun koiraaksi.
Kotkan Langinkoskella oli sunnuntaina kalassa nuori selkälokki merilokin ja kahden harmaalokin parissa. Selkälokki on BirdLife Suomen v. 2013 40-vuotisjuhlavuoden vuoden lintu.
Kävimme myös Pyötisessä bongaamassa naaraspukuista mustaleppälintua, joka näyttäytyikin lauantaina, arkana lintuna aivan lähikuvaan se ei suostunut. Tukkipinojen päällä kyllä viivähti jonkun aikaa.
Ahkerasta yrittämisestä huolimatta viikonvaihteen lintuhavainnot jäivät aika vaatimattomaksi. Osasyynsä oli kyllä tämän päivän tuulella ja sateella. Kävimme mm. yrittämässä, vieläkö Sulennon tunturikiuru olisi paikallaan, mutta juuri mäelle päästessä hyvä sademyräkkä ohitti paikan. No, näkyihän tänäkin viikonvaihteessa mm. pari hiiripöllöä.
Vuodet ovat kovin erilaisia. Viime vuonna oli pitkälle talveen mahdollista ihmetellä taviokuurnien vaellusta ja joutsenia. Tänä syksynä taas on pikkujoutsenia ja Ansereitakin näkynyt pelloilla hyvin vähän viime vuoteen verrattuna.
Loppusyksyn lauhat säät ovat kuitenkin saaneet siellä täällä pienet joutsenparvet vielä viipyilemään.
Virolahden Kurkelassa näkyi pellolla eilen pikkujoutsen, joka on vasta toinen tänä syksynä näkemäni pikkujoutsen. Viime syksynä niitä oli pelkästään Elimäenjärvellä parhaimmillaan yli 60 yksilöä. Kuvassa Kurkelan pikkujoutsen laulujoutsenen ja valkoposkihanhen seurassa.
Hiiripöllöjä olen nähnyt toistaiseksi tänä syksynä 15 ja niistä tänä viikonlopulla 9 yksilöä. Jos eilisen aurinkoisen päivän jälkeen tänään ei olisi ollut sankka sumu, ehkä vielä muutama lisääkin olisi saattanut löytyä. Kymenlaaksossa pöllövaellus on keskittynyt lähinnä Iitin ja Kouvolan suunnalle, mutta rannikolle niitä on jäänyt ainakin toistaiseksi vähän.
Hiiripöllöt löytää melko helposti, ainakin kun ne ovat tähystelemässä saalista korkean kuusen latvasta, keskeltä pellonreunamia avoimesta puusta tai sähkölangoilta. Edellinen vastaavaa kokoluokkaa oleva suurvaellus lienee vuodelta 1976.
Isolepinkäisiä näkyi vähemmän kuin hiiripöllöjä, yhteensä 5 yksilöä viikonlopun retkillä. Tänä syksynä niitä onkin näkynyt ainakin peltoretkillä yllättävän vähän.
