Pikkukultarinta

Kotkan Itärannasta Ari Eerola löysi tänään laulavan pikkukultarinnan, joka on Kymenlaakson mantereella pysytellyt edelleen todellisena harvinaisuutena.

Lintu lauleli kuivilla pujonvarsilla ruderaattikentällä, josta vielä pensaikkokin puuttui.

Viime viikon pilvinen ja osin sateinen sää pysähdytti pieniä parvia jänkäsirriäisiä merenlahtien hoitoniityille.

Jänkäsirriäisten lisäksi myös tyllejä näkyi muutolla.

Viime viikolla omenapuiden ennätysrunsas kukinta meni ohitse muutamassa päivässä.

Kevät muuttumassa kesäksi

Elimäen Ratulan laajalta peltolakeudelta kävimme bongaamassa illalla 11.5. Teo Ylätalon löytämän vanhan punajalkahaukkakoiraan. Lintu löytyi lopulta alueelta puolentoista tunnin etsinnän jälkeen löytöpaikaltaan langalta aivan tien vierestä.

Viime viikolla jatkui suokukkojen ja lirojen muutto vilkkaana. Kuvassa vanha liro.

Useiden Suomessa talvehtineiden lintujen pesintä on jo edennyt pitkälle. Valkoselkätikoilla on pesissä jo suuret poikaset, jotka lähtenevät jo ensi viikolla maailmalle. Kuvan koirastikan on värirengastanut Tatu Hokkanen viime talvena.

Tuomissa ja omenapuissa on jo suuret nuput, jotka puhkeavat lämpiminä lähipäivinä kukkaan. Kuvassa vihervarpusnaaras poimii kirvoja omenapuun nupuista.

Palsasirri Salminlahdella

Tänään käydessämme katsomassa Salminlahdella kahlaajia, löysimme lirojen joukosta Kymenlaakson seitsemännen palsasirrin.

Edellisen kerran Salminlahdelta Otto Tast löysi palsasirrin 12.6.2007. Kymenlaakson ensimmäinen palsasirri on löytynyt Haminan Metsäkylästä 24.4.1989.

Tornien taistossa Salminlahdella

Osallistuin tornien taistoon Salminlahdella Ari Eerolan, Klaus Laineen ja Esa Partasen kanssa.  Ryhmiä osallistui 304, oma Puoliekoryhmämme näki kahdeksan tunnin staijauksen aikana 87 lajia. 

Harvinaisimmasta päästä näkyi kattohaikara ja haarahaukka.

Kattohaikara ylitti tornin matkalla itään klo 10.25.

Haarahaukka matkasi itään klo 11.22 viereisen moottoritien päällä. 

Tornin edustan hoitoniityllä levähti kahlaajia ihan kohtuullisesti ja muutolla lepäilevät suokukot pitivät turnajaisiaan.

 

Suokukot muuttavat

Suokukkojen päämuutto on ollut käynnissä viime päivinä, keskimäärin viikkoa tavanomaista aikaisemmin.  Kymenlaakson suurimmat kerääntymät ovat Elimäen tulvapelloilla. Siellä voi parhaimmillaan havaita satapäisiä parvia.

Suokukkokoiraiden väristys vaihtelee laajalti. Samasta parvesta ei löydy kahta samannäköistä yksilöä.

Pari päivää sitten parvien enemmistö koostui vielä koiraista, tänään haivaitsemamme parvi alkoi olla jo naarasvaltainen.

Suokukkojen lisäksi Elimäen tulvapellolla on viihtynyt runsaasti hanhia. Viime sunnuntaina parvesta löytyi renkaaton kiljuhanhi, josta sain spontaanin eliksen.

Kevät etenee

Kevät on edennyt pitkälti korkeapaineen vallitessa ja useiden lintujen lepäilijöiden määrät ovat jääneet vaatimattomiksi. Etenkin kiuru- ja peippoparvien puuttuminen pelloilta on ollut silmiinpistävää.  Vasta eilen näkyi järrejä hiukan yleisemmin.

Kuvassa korea järripeippokoiras kesäpuvussaan.

Naaras järrin höyhenpuku sulautuu huomattavasti paremmin pesimäympäristöön.

Peippojen kevät on edennyt Kymenlaaksossa jo pesimävaiheeseen. Kuvassa naaras vuoraa pesämaljaa karvoilla tänään Haminassa.

Anserien lepäilyparvet ovat myös pelloilta alkaneet pienenemään, vaikka niitä näkyy vieläkin satapäisinä parvina. Tundrahanhien ja rossicuksien keväiset parvikoot ovat tänäkin keväänä jatkaneet kasvuaan. 

Teutjärveltä

Teutjärven ja Tammijärven rantaluhdilla pesii kurkia toistakymmentä paria. Se on paljon enemmän kuin Pyhtään Valkmusan kansallispuiston suoalueella. 

Järvien välisellä peltoalueella, Suomenkylässä,  näkyi tänään kolme yksinäistä kurkea ruokailemassa. Kuvassa oleva kurki on yksi Suomenkylän neljästä kurkipareista, kuvattuna toissapäivänä.  Yksittäisten kurkien puolisot lienevät jo hautomassa.

Haudonnan alettua kurjet likaavat usein savella tai mudalla selkänsä ruskeiksi. Se suojelee lintua mm. merikotkien katseilta paremmin kuin puhtaan helmenharmaa selkä.

Alueella on nykyisin jatkuvasti näkynyt eri ikäisiä merikotkia kalassa ja hanhijahdissa. Myös yksi vanha lintu on näkynyt paikalla päivittäin, mikä saattaa viitata lähialueella sisämaassa pesintään.

Teutjärveä reunustavat rehevät rantalepikot ja koivikot. Niissä pesii ainakin pyrstötiaisia ja ehkä valkoselkätikkoja useampikin pari.

Haminan Lupinlahdella vieraili muutama päivä sitten tummanokkainen juhlapukuinen jalohaikara.