Viikonlopun aamut olivat aurinkoisen kirkkaita ja retket suuntautuivat pääasiassa rantalehtoihin.Vaikka puukiipijää pidetäänkin vanhojen kuusikoiden lintuna, niin kaikissa käymissämme vanhoissa tervaleppälehdoissa kuului puukiipijän vienoa laulua.
Talven ehdoton erikoisuus on ollut, että valkoselkätikkoja on tullut rantalehdoissa vastaan enemmän kuin hömötiaisia. Hömötiaisia on näkynyt vähemmän kuin koskaan aiemmin.
Syksyllä vaeltaneet asiaticatkin ovat luultavasti lähteneet palailemaan takaisin itään. Kuvan lintu löytyi vasta nyt paikalta, jossa se ei ole ollut aiemmin talvella näkynyt.
Kiikareilla lintua ei olisi saanut määritettyä, mutta kuvien perusteella se on asiatica (tummat jalat, otsan yli heikko silmäkulmajuoma, iphien kärjet heikosti valkeat ja kupeet lähes puhtaan valkeat).
Urpiaisia oli ilmestynyt hieman keskitalvea enemmän rikkaruohokentille. Itse olen nähnyt reilun viikon aikana yli 200 yksilöä kolmessa parvessa. Yhdessä parvessa oli myös kolme vuorihemppoa ja toisessa ainakin yksi tundraurpiainen. Kuvassa urpiainen.
Kymenlaakson peltoja peittää vielä reilu lumikerros ilman pälviä. Varsinaisesti muuttolintuja ei tullut viikonvaihteessa paljon vastaan. Kaatopaikan pälvellä näkyi eilen kevään ensimmäinen kiuru.
