Syyspäivän tasaus. Sadepilvi levisi kiilana suoraan ylitse, vaikka niin oikealla kuin vasemmallakin on vaaleaa taivasta. Edellisenä päivänäkin pahin kaatosade tuli juuri, kun suuri määrä lintuja oli näkösillä.
Pellolla oli arviolta 1600 valkoposkihanhea. Pian ne lensivät peltotiellä ajavaa avolava-autoa pelästyen pienemmissä parvissa haukkuvasti kaakattaen keskelle Teutjärveä yhtenäiseksi lautaksi.
Edellisenä päivänä pienemmässä ryhmässä muut söivät tai lepäsivät, paitsi vartijahanhi, joka tuijotti suoraan, olikohan nähnyt jo pitkähköstä matkasta katselijat.
Muutamia "tundrametsähanhia", alalaji rossicus, oli pellolla valkoposkihanhien joukossa. Nuori rossicus-metsähanhi erottuu tummemmalla nokallaan, kun emoilla nokka on oranssinen.
Teutjärven lintutornilla muut olivat lauttana vedessä, mutta yksittäinen hanhi kaakatteli ja kierteli etsiskellen ympäriinsä, siltä lienee porukan lähdössä eksynyt joko kaveri tai emo.
Myöhemmin laskevassa ilta-auringossa valkoposkihanhet lensivät parvittain takaisin pellolle.