Virolahden Sydänkylän lehmälaitumella viihtyi viikonlopun nuori punakuiri
muutaman suokukon seurassa.
Linnun kylpemistä ei haitannut, vaikka vesi oli vähän rusehtavaa, ainakin lanta on voinut vaikuttaa väriin.
Kuvassa yksi punakuirin seurassa olleista suokukoista.
Muita tämän päivän havaintoja oli Väkevänjärvellä kiljukotka ruoan haussa. Miehikkälän Muurikkalassa peltotietä kävellessä pyrähti edestä ruisrääkkä lentoon. Kotkassa Hovarilla lietteellä oli edelleen paikalla kaksi nuorta ristisorsaa ja kaksi pulmusirriä sekä lapinsirri.
Lakakalliolla tunnin staijauksessa näkyi lähinnä varpushaukkoja, yksi neljänkymmenen yksilön kurkiparvi, mutta hiirihaukkojen muutto oli hiljaista.
Kotkan Hovinsaarella on viivähtänyt viikon aikana lähinnä arktisen alueen lintuja. Uusi pienehkö lietealue on tuonut pitkästä aikaa paikalle mahdollisesti Vienan mereltä seitsemän nuorta ristisorsaa.
Pulmussirrejä näkyi tällä viikolla 2 + 1 nuorta. Edellisestä havainnosta paikalta on kulunut jo useita vuosia. Pulmussirrit ja tyllit ovat arktisimmalta tundralta. Myös paikalla näkyneet kuovisirrit ja pikkusirrit ovat tulleet Jäämeren rannalta.
Päivittäin paikalla on näkynyt nuoria suokukkoja. Suokukko on Suomen yksi voimakkaimmin taantuneista lajeista. Nyt paikalla on näkynyt parhaimmillaan parinkymmenen yksilön parvi, kun 1980-luvulta muistetaan satapäisiä parvia, 80-luvun alussa paikalla oli päämuuttoaikaan parhaimmillaan 700 - 1000 nuorta suokukkoa.
Eilen ilmestyi paikalle nuori
punajalkaviklo. Se on tavallista tummempi, joten se voi olla peräisin
samalta alueelta kuin ristisorsatkin. Suomenlahdella pesineiden nuorten punajalkaviklojen päämuutto on heinä-elokuun vaihteessa.
Suomen yleisin petolintu on varpushaukka, joita näkyy pikkulintujahdissa päivittäin. Kuvassa lintu on tarkentamassa katsetta punajalkavikloon, mutta hyväkuntoinen lintu pakeni nopeasti petolintua. Saalistus jäi tuloksettomaksi.
Petolintumuuttoa on ollut jo muutaman viikon ajan. Vanhat mehiläishaukat menivät viikko sitten. Nyt ovat muutolla nuoret mehiläishaukat, joita näimme tänään kaksi.
Eilen teimme saman Elimäen tuulihaukkaretken kuin viime vuonna, jolloin näimme poikkeuksellisen paljon, 135 tuulihaukkaa. Nyt samalla reitillä näkyi tuulihaukkoja vain 17 yksilöä, lähes kaikki olivat vanhoja. Nuoret linnut hävisivät heinä-elokuun vaiheessa, ilmeisesti myyräkannat romahtivat.
Elimäen Löytyssä kuvattu tuulihaukka on tunnistettavissa nuoreksi kupeiden viirujen avulla. Vanhemmalla linnulla kupeet olivat pilkukkaammat.
Pyhtään Heinlahden Suurniityllä oli harvinaisempi petolintu, nuori niittysuohaukka. Määrityksen teki hankalaksi selkeähkö kauluri, joka voi viedä määrityksen helposti arosuohaukkaan. Kaulus ei ollut niin selkeä kuin arosuohaukalla pitäisi olla. Niskakin oli vaaleampi kuin arosuohaukalla ja käsisulkien kärjet olivat tummat. Jos joku on määrityksestä eri mieltä, kommentit ovat tervetulleita.
Lintublogi on nyt täyttänyt yhden vuoden ja samalla tästä tuli 100. blogi :).
Viime viikonlopun reissulla Terijoella ja Pietarissa näin lähinnä vain mustavariksia linja-auton ikkunasta. Kaupunkialueet vaikuttivat kyllä siisteiltä ja hyvin järjestetyiltä. Kaupunki teki vaikutuksen suuruudellaan ja vanhoilla rakennuksillaan, joita korjataan rakennus rakennukselta. Vaikka Terijoella rakennetaan uutta, vielä joukosta voi löytää rippeitä vanhan Suomen rakennuksista.
Kotkan Hovinsaaren Huumanhaaran edustalle on rakennettu läjitysallas, johon on nyt syksyn aikana ruopattu satama-altaalta Kymijoen tuomia lietteitä. Merelle saastunutta joen pohjaa ei voi viedä, joten läjitys tehdään altaaseen.
Nyt lietteellä näkyi tänään mm. 25 nuorta suokukkoa, muutamia tyllejä, liroja ja töyhtöhyyppiä. Eilen kuvatulla penkereellä oli 1 luotokirvinen, joka viimeksi samoilla alueilla löydettiin syksyllä 30 v sitten. Mantereella sitä ei syksyllä nähdä usein.
Täytemaakentällä on nyt elokuussa runsaasti keltavästäräkkejä ja pikkulepinkäisiä. Eilen oli autokentän aidalla lyhyellä matkalla 15 nuorta pikkulepinkäistä.
Tänään vierestä sujahti aidan yli ampuhaukka keltavästäräkkien perään.
Myös rantapuskissa useampi varpushaukka on jahtaamassa pikkulintuja ja tuulihaukkakoiraskin oli tänään paikalla.
Kentällä ruderaattia kompatessa yllätti kuitenkin jaloista kehrääjä lähtemällä lentoon.
Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen alueeseen kuuluvalla Väkevänjärvellä näin vasta kuudennella käyntikerrallani kiljukotkan, peräti kaksi vanhaa yksilöä.
Kyseiset kiljukotkat pesivät Venäjän puolella ja käyvät rajavyöhykkeellä saalistamassa pikkunisäkkäitä ja sammakoita todennäköiselle poikaselleen.
Toiselta kiljukotkalta puuttui neljäs käsisulka oikeasta siivestä sisältä lukien.
Yleensä petolintunaarailla on pesimäaikana sulkasatoa. Koiraat eivät ehdi sulkia, ruokkiessaan poikasia ja emoa.
Toinen kiljukotkista näkyi syöksyvän alas Ryönänlahdelle, josta se myöhemmin nousi ja liisi takaisin pesäpaikalleen pienehkö saalis kynsisissään. Kuvassa on ehjäsiipinen yksilö saalis kynsissään, näkyi kaukoputkella, kuvassa hyvällä mielikuvituksella.
Paikallisia petolintuja oli hyvin ilmassa. Väkevänjärven Nurmelan tornin lähellä oli nuolihaukan lentopoikue. Alueella näkyi ainakin kuusi mehiläishaukkaa, kahden viikon päästä tilanne voi olla jo toinen. Kuvassa vanha mehiläishaukkakoiras.
Eklipsipukuinen eli kesäpukuinen mandariinisorsakoiras oli tullut uudestaan näkyville 11.8. melkein kahden kuukauden odottelun jälkeen. Edellisen kerran se oli näyttäytynyt silloin tällöin 5. - 17.6. lähes juhlapuvussaan. Se on ollut jossain lentokyvyttömänä siipisulkiaan uusimassa. Nyt syksyn aikana se tulee vielä sulkimaan koreaan juhlapukuunsa.
Viime vuonna mandariinisorsakoiras, todennäköisesti sama yksilö, oli myös samoilla paikoilla 23.7. - 2.8.2011.
Mandariinisorsa on alun perin lähtöisin Itä-Aasiassa. Euroopassa lintua on pidetty aikanaan puistolintuina, josta ne sitten villiintyivät, esim. Iso-Britanniassa jo 1900-luvun alussa.
Lintu on puukolopesijä, kuten telkkä.
Yleensä löydetyt linnut ovat koiraita, koska naarasvesilinnut ovat synnyinpaikkauskollisempia.
Mandariinisorsa oli paikalla vielä sunnuntaiaamuna kovassa auringonpaisteessa.
Haapajärvi on nyt kuivattuna oleva järvi ja kuuluu Lappeenrantaan ja Etelä-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen alueeseen. Paikalla linnusto oli hyvin runsas. Kävin lauantaina Ruokolahdella tapaamassa isomamman kautta Haakanaan polveutuvaa sukuseuraa ja meno-paluumatkoilla oli mahdollisuus nähdä nämä vaikuttavat lintumäärät.
Tundrakurmitsojen muuttoa oli juuri viikonvaihteessa hyvin ja siellä näkyikin komea lintuparvi lennossa ja maassa: tundrakumitsoja 36 + 17 parvet. Kaukoputkella erottui 13 + 2 punakuiria ja 1 isosirri tundrakurmitsojen joukossa. Isosirri oli minulle elis. Paikalla oli kymmeniä tyllejä ja suosirriä ja kuusi kuovisirriä.
Illalla Väkevänjärven kiljukotka ei näyttäytynyt meille, ehkäpä oli jo poikastensa luona?
Kotkassa tylli oli lähempänä, vanha tylli ruokaili pikkutyllien kanssa. Elokuu on vanhojen tyllien muuttoaikaa.
Sunnuntaina Junkkarinjärvellä oli kolme nuorta mustavikloa pienellä tulvalla. Kesäkuussa paikalla oli kymmenittäin vanhoja mustavikloja.
Ukonilma yllätti ja kun ilma kirkastui, viiriäinen pytpytteli aktiivisesti Ratulan pellolla. Samoilla paikoilla oli langalle muuttomatkalle kerääntynyt viisisataa kottaraista, niistä suurin osa oli nuoria kottaraisia.
Kävimme bongaamassa Jani Salosen ja Juha Ojalan löytämän nuoruuspukuisen isolepinkäisen. Lintu olikin melkoisen kähmy löydettäväksi. Lintu näyttäytyi kaukana ja vaihtoi paikkaa. Kuluikin aikaa, että saatiin suljettua pois se, ettei se ollut pallidirostris.
Sinisuohaukkoja viikonvaihteessa näkyi kolme, petomuutto on aluillaan.
